Laajennetun perheen normielämää

Muistipeli. Pelaamassa Marja-Riitta Möttö (vas) takanaan Mari Lotila, Kirsti Valtimo, pöydän päässä Kukka Mäkinen, korttia kääntämässä hoitaja Mirkku Kumin, Mariska Nykänen ja Tomi Suumäki. Kuva Auli Henriksson
Vapaaehtoistyön tekeminen on Suomessa yhä suositumpaa. Vapaaehtoistyön selvityksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Selvitys kertoo nuorten tekevän yhä enemmän vapaaehtoistyötä.

LOVIISA Muistipelissä alkaa olla kiihkeimmät vaiheet. Avattuja kortteja on jo sen verran, että taistelu pareista saa tohinaa aikaiseksi. Esperin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoitokoti Merimetsossa Määrlahdessa kaksi nuorta vapaaehtoista, lapinjärveläiset Kukka Mäkinen, 11, ja Mariska Nykänen, 13, ovat mukana pelaamassa. Tyttöjen äidit ovat hoitoalalla ja sitä kautta työt ovat tulleet vapaaehtoistyöntekijöiksi. Mariska on tuntenut osan asukkaista koko ikänsä.
Ennen muistipelihetkeä tytöt lakkasivat uudet värit Kirsti Valtimon ja Päivi Kellokankaan kynsiin.

Mekkoon sopiva. Kirsti Valtimo valitsi sinisen lakan. Punaisia lakkoja ensin poistamassa vapaaehtoisena hoitokodissa käyvä Mariska Nykänen. Kuva Auli Henriksson

Ollaan läsnä

Määrlahden hoitokodin lisäksi Kukka on käynyt äitinsä työpaikalla porvoolaisessa asumispalveluyksikössä virpomassa ja pitämässä seuraa.  Hoitokodissa vapaaehtoisten kanssa touhuaminen on kuin laajennetun perheen normielämää. Mariskan äiti, psykiatrinen sairaanhoitaja Mari Lotila kuvailee, ettei vapaaehtoisen tuleminen ole mikään erityinen ohjelmanumero, vaan he ovat läsnä kuin kodissa ollaan, välillä pelataan ja askarellaan, katsotaan telkkaria, kaunistaudutaan tai käydään ulkona kävelyllä.

Uudet värit. Kirsti Valtimo (vas) ja Päivi Kellokangas saavat kynsiin väriä. Lakkaamassa Mariska Nykänen ja Kukka Mäkinen. Kuva Auli Henriksson

Hoitokodissa halutaan elää kodinomaista arkea, eivätkä asukkaat ole niinkään ohjattujen viriketuokioiden kohteita, vaan asuvat kodissaan, jossa käy myös koiravieraita ja nuoret vapaaehtoiset ovat kuin laajennettua perhettä. Näiden nuorten kanssa asukkaat ovat voineet jakaa myös vaikkapa koulunkäyntiin ja todistusten saantiin liittyviä arjen hetkiä, jos omia läheisiä ei ole.

– Ollaan porukalla ja jutellaan, Mariska luonnehtii.

”Oppii anteliaisuutta”

Kukka arvioi käyvänsä eri vapaaehtoistöissä ainakin kolme kertaa vuodessa. Mariskalla on tiedossa myös muun muassa lauluesiintyminen Honkahovissa Lapinjärvellä. Vähän aikaa sitten hoitokotilaiset olivat risteilemässä ja tytöt olivat mukana tuttuina apukäsinä asukkaille.

– Vapaaehtoisena oppii anteliaisuutta. Olen pienestä asti oppinut siihen, että muita voi auttaa. Ihmiset ovat erilaisia ja voivat näyttää erilaiselta, mutta itse en enää huomaa sellaista, Mariska miettii.

Tytöt ovat hyvin perillä uusista tekniikoista ja voivat auttaa vaikkapa puhelinten ja sovellusten kanssa.

Kukka sanoo, ettei vapaaehtoisuudessa ole ollut mitään hankalaa. Kavereita on käynyt hänen kanssaan virpomassa, mutta muuten ei kummallakaan ole vapaaehtoistyötä tekeviä kavereita. Kumpikin suosittelee vapaaehtoistyötä muille nuorille.

– Tämä on mukavaa, tottuu erilaisiin ihmisiin. Itselläni on sosiaalisuus kasvanut enkä enää kiinnitä huomiota ulkonäköön, Kukka miettii.

– Uskon, että vapaaehtoistyön tekeminen jatkuu aikuisuuteen, ja vanhempana voi tulla jotain sellaista, minne voi mennä yksinkin. Muiden auttaminen jatkuu, Mariska toteaa.

Merimetsossa odotettuja vieraita nuorten vapaaehtoisten lisäksi ovat koirat. Henkilökunnan koirista on tullut läheisiä ja yhden 11-vuotissynttäreitä vietettiin hoitokodissa. Vierailevat koiratkin saavat olla sellaisia kuin ovat, kuolata ja karvata.

Julkisen apuna

Vapaaehtoistyön tekemiseen on valtavasti eri mahdollisuuksia, vapaapalokunnista kyläyhdistyksiin ja urheiluseuroihin. Myös seurakunnat tarvitsevat vapaaehtoisia eri tehtäviin. Loviisan kaupunki on kouluttanut ikäihmisille ulkoiluystäviä ja vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi omaishoidossa ja Loviisan sairaalan osastolla.

Yhä useampi tekee vapaaehtoistyötä

Jopa 40 prosenttia väestöstä tekee vapaaehtoistyötä tällä hetkellä, kun vapaaehtoisena toimi 33 prosenttia kolme vuotta aiemmin. Tämä selviää Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Taloustutkimuksella teetetystä kyselystä.

Erityisesti nuorten vapaaehtoisena toiminen on maassa kasvanut viime vuosien aikana. Opiskelijat ja koululaiset ovat innokkaimpia. Koulutusasteittain tarkasteltuna ammattikorkeakoululaiset tekevät eniten ja tulotasoittain tarkasteltuna pienituloisimmat. Vapaaehtoistyötä tehdään eniten lasten ja nuorten parissa. Samaan aikaan eläkeläisten ja miesten tekemä vapaaehtoistyö on vähentynyt.

Tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä tehdään pääosin pitkäkestoisesti sekä säännöllisesti ja kasvotusten järjestöjen tai yhteisöjen organisoimana.

”Kukaan ei kysy”

Suurimmat esteet vapaaehtoistyölle on ajan puute ja se, että kukaan ei pyydä mukaan. Reilu puolet vastanneista haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Vapaaehtoisena oltiin keskimäärin reilut 15 tuntia neljän edeltävän viikon aikana. Vuonna 2015 vastaava luku oli hieman yli 18 tuntia. Kolme suosituinta vapaaehtoistyön tapaa olivat auttaminen, talkootyö ja neuvontatehtävät.

– Pojat tekevät vähemmän vapaaehtoistyötä kuin tytöt. Vapaaehtoisuus olisi hyvä tapa ehkäistä poikien syrjäytymistä. Pojille pitäisi tarjoa entistä sopivampia ja kiinnostavampia vapaaehtoistehtäviä. Osallisuuden kokemus on tärkeää kaikille, varsinkin nuorille, kommentoi Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Vapaaehtoistyön kirjoa
  • Lapset ja nuoriso
  • Liikunta ja urheilu
  • Seniorit ja ikäihmiset
  • Maanpuolustus
  • Sosiaali- ja terveysala
  • Kansainvälisyys, kehitysyhteistyö, avustustoiminta ulkomaille
  • Kunnan/julkisen sektorin organisoima toiminta
  • Pakolaiset, maahanmuutto, etniset yhdistykset, vähemmistöt
  • Muiden uskonnollisten yhteisöjen vapaaehtoistoiminta
  • Pelastuspalvelut
  • Poliittinen toiminta
  • Kulttuuri ja taide
  • Luonto, ympäristö, eläintensuojelu
  • Evl-seurakuntien vapaaehtoistoiminta
  • Vertaistukena oleminen
  • Asukas-, asuinalue- tai kylätoiminta
  • Ammattiyhdistystoiminta
  • Uskonnollinen toiminta
  • (Taloustutkimuksen luokittelu vapaaehtoistyökyselyssä)