Kuhan kalastuspaine kova Loviisassa – merimetsot lisäävät ahdinkoa

Ahmatti. Ei pelkästään pikkukalaa. Kuvan merimetso oli tukehtunut liian isoon suupalaan. Kuva: Dan Hellroos
Kuhahuoli on noussut esiin Porvoon suunnalla.

LOVIISA Loviisan kalastusalueen valvoja Vesa Peltoluhta yhtyy huoleen kuhakantojen hiipumisesta. Asia on nostettu tapetille myös Porvoon–Sipoon kalastusalueella.

– Kyllä huoli on sama. Kalastuspaine on paikoitellen kova.

Peltoluhdan henkilökohtainen mielipide on, että Loviisassa kuhakanta on vaikeuksissa runsaan kalastamisen vuoksi. Suurin paine kohdistuu edelleen Loviisanlahdelle.

– Sen näkee helposti siitä, miten pientä saaliskuha on tällä hetkellä.

Isoja vonkaleita ei merestä ole noussut pitkään aikaan. Pahimmat tuhot kuhakannalle saadaan aikaan, kun kalaa pyydetään kutuaikana.

– Kuha kärsii erityisesti kutuaikaisesta kalastuksesta, koska silloin uroskuhien tullessa kalastetuiksi jäävät mätimunat muiden kalojen ruuaksi.

– Oma näkemykseni on, että verkkokalastus on huomattavasti tuhoisampaa kuhakannoille kuin vapakalastus. Erityisesti siksi, että verkko pyydystää paljon alamittaisia kuhia ja ne ovat lähes aina kuolleina verkoissa.

Peltoluhdan mukaan vapakalastaja taas pystyy lähes aina laittamaan alamittaisen kuhan vahingoittumattomana tai vain vähäisin vaurioin jatkamaan kasvuaan ja lisääntymistään.

Hän antaa kiitosta myös ammattikalastajille.
– Nykyaikaiset ammattikalastajien rysät ovat myös hyviä, koska kalat eivät kuole niihin, vaan ne voidaan tarvittaessa vapauttaa vaurioitta, kuten vapakalastajienkin saamat kalat.
Kalastajilla olisikin peiliin katsomisen paikka, jotta kannat saataisiin elpymään.

Peltoluhta on huolissaan myös merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamasta kalakantojen heikkenemisestä.
– Erityisesti ahvenkannat näyttävät heikentyneen merimetsojen vuoksi.

Kalastuksenvalvoja on tyytyväinen siitä, että myös luvaton kalastus on vähentynyt.
– Viime kesänä ja kuluvana kesänä ei takavarikoituja verkkoja ole juurikaan kertynyt.
Huippuvuosina kalastuksenvalvojat löysivät luvattomia verkkoja alvariinsa.
– Verkkoja tuhottiin pari vuotta sitten muistaakseni noin 50 jätesäkillistä. Ne olivat kertyneet useiden vuosien aikana.

Merimetsot taakkana

Söderbyssä toimiva ammattikalastaja Mikael Lindholm on Peltoluhdan kanssa samaa mieltä siitä, että kuha on vaikeuksissa.
– Kanta on todella heikko. Ei se ole ollut näin huono koskaan.Hän arvioi kuitenkin, ettei vapaa-ajan kalastuksella kantaa saada näin heikoksi.
– Syynä ovat merimetsot.

Lindholm perustelee näkemystään sillä, että verkoilla kalastavat vapaa-ajankalastajat ovat katoamassa.
Merimetsot verottavat myös muita kalalajeja. Havainto on sama kuin Peltoluhdalla. Ahven on hävinnyt.
– Täällä ei ole ahventa juuri ollenkaan.

Hänen mukaansa linnut ovat nyt painuneet lähemmäksi rannikkoa, kun ulompana syöminen on loppumassa.

Lindholm nostaa esille myös Pernajanlahden, jonka kalakanta on heikentynyt. Perinteisesti Lindholm on saanut sieltä kuhaa.

Viime talvena tilanne muuttui radikaalisti ja saaliit tippuivat noin puolella.
– Viime talvi oli heikko.Hänen arvionsa mukaan ongelma on sama kuin muuallakin.
– Kun jäät lähtivät, niin alueella oli noin parisataa merimetsoa.

Lindholm toivoo, että viranomaiset heräisivät jossain vaiheessa ja puuttuisivat kaikkien nähtävillä olevaan ongelmaan.