Kriisinhallintatehtävät veivät Aaro Suonion Somaliaan

Yli 20 vuotta ulkomailla. Työmatkalle tarvitaan taustatietoa, avointa mieltä, herkkyyttä, huomaavaisuutta ja halua kohdata sekä ymmärtää erilaisuutta elämisessä ja työssä, kuvailee Aaro Suonio. Kuva Auli Henriksson
Vanha kansakoulu Kvarnuddenissa on kaukana maailmasta, jossa Aaro Suonio työskentelee Somalian Puntlandissa. Joulua on aina pyritty perheen kesken viettämään yhdessä ulkomaan komennusten aikana.

PERNAJA Somalian Puntlandissa oli Aaro Suonion lähtiessä Suomeen jouluvapaille kuivaa, tuulista ja lämpöä kolmisenkymmentä astetta.

Pernajan kakkoskodissa pönttöuunit tuovat lämpöä postikorttimaisessa maisemassa seisovaan taloon.

Puntlandiin Suonion vei tänä syksynä EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio, EUCAP Somalia. Hän toimii strategisena neuvonantajana operaatiossa, jossa rakennetaan kapasiteettia siviilihallinnon meriturvallisuudelle kuten merelliselle poliisitoiminnalle ja rannikkovartiostolle.

– Tämä on pidempi prosessi, jota olen käynnistämässä. Roolini on olla neuvonantaja, paikallinen omistajuus ja ohjaus ovat välttämättömiä, vain niin saadaan aikaan kestävää kehitystä. Jos toimitaan vain lahjoitusvaroin, toiminta loppuu kun rahat loppuvat.

Suonion työ on yhteistyötä eri ministeriöiden, liittovaltion ja Puntlandin kesken, alueellista ja kansallista koordinointia, jonka lisäksi on kansainvälistä yhteydenpitoa ja rahoittajien hakua.

Pitkä konflikti takana

Maassa on menossa kolme EU-operaatiota, joista kaksi on sotilaallisia operaatioita ja yksi, EUCAP Somalia kuuluu siviilikriisinhallintoon.

Naval Force Operation Atalanta ehkäisee merirosvousta Afrikan sarven vesillä ja turvaa ruokajärjestöjen kuljetuksia Somaliaan. Lisäksi on EUTM Somalia, joka kouluttaa Somalian kansallista armeijaa vastaamaan maansa turvallisuudesta, etenkin terroristijärjestö al-Shabaabia vastaan.

Maata on kurittanut pitkä, neljännesvuosisadan mittainen kriisi, joka on jumittanut maan kehitystä, mutta Suonio näkee rauhankehitystä tapahtuneen. Somalian operaatio, jossa Suonio on mukana, on ns. korkean riskin operaatio, jossa voidaan olla korkeintaan kahden vuoden komennuksella.

– On merkkejä siitä, että on menty parempaan suuntaan. Huoli nousee kuitenkin siitä, että kun on niin pitkä konflikti takana, maassa on paljon ihmisiä jotka eivät tiedä muunlaista elämää.

Suonio on nyt ensimmäistä kertaa töissä Afrikassa. Somaliaan hänet vei itselle sopivan operaation käynnistyminen sekä halu tutustua Afrikkaan, joka on pitkällä tähtäimellä tärkeä alue myös Suomelle. Operaatiolla on kenttätoimistot Puntlandissa ja Somalimaassa, operaation päämaja on Mogadishussa ja tukitoimisto Nairobissa.

Voisi kehittyä kauppasatamana

Puntlandissa on noin kaksi miljoonaa asukasta. Paikalliset ovat paimentolaisia, jonkin verran on kalastuselinkeinoa. Yleisesti eletään kädestä suuhun, ja ulkomailla asuvien somalien lähettämät rahat ovat paikallisille erittäin tärkeitä.

Ilmasta. Puntlandin pääkaupunki Garowea ympäröi hiekka-aavikko. Kuva Aaro Suonio

– Kaupunkialueella jossa itse asun, on syntynyt jo jonkinlaista liiketoimintaa esimerkiksi palvelualalla.

Hän näkee, että Somaliasta voisi sijaintinsa ja pitkän rannikon ansiosta kehittyä merkittävä kauppasatama.

– Jotta näin käy, on maan liityttävä kansainvälisiin merisopimuksiin ja täytettävä niiden edellytykset esimerkiksi turvallisuuden suhteen, jotta vakuutusyhtiöt hyväksyvät sinne menemisen. Kalastus olisi myös potentiaalinen elinkeino. Yksi juurisyy piratismiin oli muiden maiden Somalian vesillä tekemä ryöstökalastus, hän huomauttaa.

Pitkä matka kotiin

Kotiin tulo kestää, Suonio lähti keskiviikkoaamuna Puntlandista ja oli Helsingissä torstai-iltapäivällä. Matka vei Somalimaan Hargeisan ja Somalian Mogadishun kautta Nairobiin, Keniaan, josta lento Suomeen kulki Qatarin Dohan kautta. Normaalia virkamiehen elämää ei Somaliassa vielä EU-operaatioon osallistuva voi viettää, ulkomaisten työntekijöiden asuinalue on vartioitu ja matkat tehdään turvallisin kuljetuksin.

Värit. Garowen maisemaa. Kuva Aaro Suonio.

– -Valmista ei tule vuodessa tai kahdessa, Suonio toteaa, ja tuumii, että tämän operaation jälkeenkin voisi Somaliassa työskennellä.

– Työtä siellä on, mutta oma tulevaisuus on operaation jälkeen jälleen avoin. Vaikka on pitkä kokemus ja monipuolinen ammattitaito, ei ole automaattista että saa aina uuden tehtävän. Olen ajatellut, että kun tekee parhaansa, nimi jää mieleen. Joskus olen ikävöinyt turvallista, helppoa elämää ja työturvallisuutta sillä tavalla, että olisi pitkäaikainen työ. Toisaalta muutokseen sopeutumisesta tulee osa ammattitaitoa.

Hän kuvailee ulkomaan komennoilla paikasta ja tehtävästä riippuen olevan erilaisia haasteita. Monella etenkin perhekuviot Suomessa muodostuvat haastaviksi. Suonion nelilapsinen perhe, joista nuorinkin tuli juuri täysi-ikäiseksi, on ollut mukana aiemmissa operaatioissa usean vuoden ajan.
– Tämä on tiimihommaa.

Yli 20 vuotta maailmalla

Aaro Suonio on työskennellyt yli 20 vuotta täysipäiväisesti ulkomailla. Kriisinhallintatehtävien ohella hän suoritti brittiläisessä yliopistossa kansainvälisen kriisinhallinnan maisteritutkinnon.

Ennen ulkomaan vuosia hän toimi Suomessa toimittajana, nykyiseenkin työhön kuuluu samankaltaista asioiden selvittelyä ja raportointia, kuin toimittajan työhön kotimaassa. Työt ulkomailla alkoivat rauhanturvaajana Libanonissa 1990, jatkuivat sotilastarkkailijana ja edeten nykyisiin kriisinhallintatehtäviin.

Suonio työskenteli EU-operaatiossa Bosniassa 1997, ja kuvailee silloin tehdyn työn luoneen pohjaa EU:n nykyiselle yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle.

– Oman takapihan, eli Balkanin, konfliktista huomattiin, että EU:n on osallistuttava globaaliin rauhantyöhön ja että sillä on oltava oma ulkopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen ohjelma.

Nykytilanne on selkeä jatkumo vuoden 1996 operaatiolle. EU:lla on ollut oma globaali strategia sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka vuodesta 2016. Italialainen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini on ollut vahvasti ajamassa sitä, että EU:n on oltava myös turvallisuuspoliittinen toimija, Suonio kuvailee.

– Ongelmat pitää ratkaista siellä, missä niitä on, eikä odottaa, että ne tulevat tänne. On käytettävä kaikki keinot, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, talousapu, diplomatia ja eri operaatiot. EU:n on puolustettava omaa turvallisuutta ja oikeusvaltion ideaa, hän toteaa.

Auttaa tehtävän kautta

Ulkomaisissa operaatioissa työskennellessä hän on tavannut suuren määrän kansainvälisiä päättäjiä, pääministereitä, suurlähettiläitä, korkeita hallintovirkamiehiä, senaattoreita ja presidenttejä.

Nimistä tulee mieleen ensimmäisinä Tony Blair, Bernie Ahern, Tarja Halonen, Martti Ahtisaari, John McCain ja Cyril Ramaphosa, joka on nykyisin Etelä-Afrikan presidentti. Suurimman jäljen mieleen ovat jättäneet kuitenkin ihan tavalliset kansalaiset kriisialueilla.

– Olen tavannut paljon konflikteista suoraan kärsineitä, ihmisiä jotka olivat henkisesti ja tai fyysisesti vammautuneita, joilta oli läheisiä kuollut. Kokemus on opettanut, ettei voi mennä näihin liian paljon mukaan, vaan on autettava tehtävän kautta, hän miettii.

Pohjois-Irlannissa Suonion 13 työvuoden aikana saatiin ratkaisu, IRA:n aseidenriisunnan kautta merkittävä poliittinen läpimurto niin, että konflikti päättyi. Pohjois-Irlannissa hän näki, kun valtaosalla väestöltä loppui toleranssi väkivaltaan.
– Omilta tuli viesti, että nyt riittää.

Tervettä idealismia

Monet konflikteissa selvittelyssä mukana olevat eivät näe tällaista Pohjois-Irlannissa saavutetun ratkaisun kaltaista tapahtuvan omana elinaikanaan. Suonio pitää tärkeänä, ettei turhaudu konfliktien määrään ja jatkumiseen.

– Pitää tehdä töitä oikeiden asioiden parissa. Terveen idealismin siitä, että tehdään työtä tulevien sukupolvien eteen, ei vain vaalikautta tai omaa elinaikaa miettien, toivoisin leviävän. Globaalit haasteet, ilmastonmuutos, väestönkasvu ja hyvinvoinnin epätasavertainen jakautuminen koskettavat kaikkia.

Ihmisten perusluonne on hänen kokemuksensa mukaan sama joka paikassa, niin hyvässä kuin pahassa.

– Minulla ei ole ollut ennakkoluuloja mitään ihmisryhmää kohtaan, eikä niitä ole syntynyt työn kautta, päinvastoin. Näen erilaisia kulttuurisia tapoja ja sosiaalisia rakenteita, joita pitää kunnioittaa ja muutosten tulee lähteä ihmisistä itsestään. Jos on olemassa esimerkiksi perinteisiä lakeja, ei voida viedä niiden tilalle valmista mallia, vaan tuetaan ihmisen omaa tekemistä ja luodaan kestävää parannusta, etenkin naisen asema on keskeinen.

Perehtymistä. Aaro Suonio lukee mielellään ennen uuteen kohteeseen menoa ja operaation aikana mahdollisimman paljon sen alueen historiasta ja nykypäivästä. Nyt menossa on somalialaisesta merirosvoudesta kertova teos. Kuva Auli Henriksson

EU on iso kriisinhallintaa itse tekevä yhteisö ja valtavan suuri rahoittaja esimerkiksi YK-hankkeissa. Resurssien riittävyydestä keskustellaan koko ajan.
– Resurssit on poliittinen päätös. Jos vertaamme omaa aineellista hyvinvointiamme ja turvallisuustilannettamme vaikka Afrikkaan, resurssi on jo omantunnon kysymys, meillä pitää olla varaa.

Suomen turvallisuudesta hän ei ole huolissaan.
– Olemme EU-jäseniä, idänpolitiikka on niin hyvää kuin se voi olla ja meillä on onnistunut presidentti.

Jouluperinteitä pidetty yllä

Joulua perhe on pyrkinyt viettämään yhdessä Suomessa. Joskus hän on viettänyt joulua yksin maailmalla, joskus koko perhe on ollut joulun yhdessä muualla, muun muassa Bosniassa, Georgiassa ja Pohjois-Irlannissa.

– Yleensä operaatioissa on niin, että voi olla vapaalla joko joulun tai uudenvuoden. Suomalaisia jouluperinteitä olemme pitäneet yllä, ollaan sitten Suomessa tai muualla, ja esimerkiksi porkkana- ja lanttulaatikot on tehty aina. Lasten kanssa ulkomailla asuessa on tärkeää, että on suomalaiset jouluperinteet, heillä on kuitenkin suomalainen identiteetti.

– Täällä Pernajassa olemme yleensä olleet joulut ja kauniissa kirkossa käyty laulamassa kauneimmat joululaulut. Loviisassa käydään kävelemässä ja katselemassa alakaupunkia.