Kouluverkko jälleen syyniin

Loviisan suurimpia puolueita edustava kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Mia Heijnsbroek-Wirén (Rkp), Arja Isotalo (Sdp) ja Juha Karvonen (Kok) tiedottivat tiistaina porvoolaisessa Östnyland -lehdessä, että Loviisan kouluverkosta on tulossa suuri keskustelunaihe syksyn budjettivalmisteluissa.

Tuskin kenellekään paikallismediaa seuranneelle tuli yllätyksenä kuntakonsultti Eero Laesterältä tilatun selvityksen tulokset, joiden mukaan Loviisan kaupungin kouluverkon ylläpitokustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin vastaavan suuruisissa verrokkikunnissa. Kyllähän ainakin suurin osa valtuustosta ja virkamiehistöstä ymmärsi, että säilyttämällä kaikki kyläkoulut ja rakentamalla kaksi uutta isoa koulukeskusta Loviisanlahden rannalle sekä Koskenkylään, ajaudutaan todennäköisesti tilanteeseen, jossa kustannukset karkaavat käsistä. Kun lisäksi oppilasmäärien kehitys on edelleen jatkanut laskuaan ja keskustan kouluissa havaittiin lisäksi yllättäviä korjaustarpeita, on kustannuskriisi syventynyt entisestään.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heijnsbroek-Wirén totesi Loviisan Sanomien haastattelussa 17.1.2017, että ”Olen tiedostanut kalliin kouluverkon jo siinä vaiheessa, kun päätös laajasta verkosta tehtiin. Valtuuston tahtotila laajan kouluverkon suhteen oli selkeä ja toivon toki, että seuraavassa valtuuston kokoonpanossa tahdotaan tätä kunnioittaa ja antaa mahdollisuus pitkäjänteiselle päätöksenteolle. Toivon, että seuraava valtuusto keskittyy kehittämään sivistyspalveluja ja panostaa koulujen vetovoimaisuuden markkinointiin.”

Kyläkoulujen ja uusien koulujen rakentamisen ympärille syntyi laaja ja valtuustonkin vuoden 2016 syksyllä vallannut vahva hypetys, jossa päätettiin säilyttää kymmeneksi vuodeksi kaikki pienetkin kyläkoulut ja rakentaa uudet koulut sekä panostaa niiden markkinointiin lapsiperheiden houkuttelemiseksi Loviisaan. Silloin usko oppilasennusteiden kehityksestä oli vielä hyvin optimistinen, vaikka suunta oli jo pitkään ollut alavireinen. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että Loviisan alakoulujen oppilasmäärät vähenevät edelleen seuraavien viiden vuoden aikana nykyisestä 919 oppilaasta 796 oppilaaseen.

”Loviisan kouluverkko on kallis paljolti siitä syystä, että suomen- ja ruotsinkieliset lapset on perinteisesti täällä haluttu pitää erillään toisistaan eri koulurakennuksissa”

Oppilaskadon syynä on pidetty Loviisan koulujen markkinoinnin tehottomuutta. Tosin valtakunnallista julkisuutta saaneen Harjurinteen uuden koulun kattohaveria ja sisäilmaongelmia sekä Ruotsinkielisen koulukeskuksen suojakatteen romahdusuutisia tuskin mikään markkinointi olisi pystynyt ilouutisiksi kompensoimaan. Eli huonoa onnea on Loviisan kouluilla todellakin ollut matkassa.

Kirosana ”kouluverkkoselvitys” on jo mainittu, ja lakkautusuhka leijailee jälleen esimerkiksi Teutjärven koulun sekä Pernajan kirkonkylän ja Haddomin koulujen yllä. Muutkin pikkukoulut saattavat joutua vielä luupin alle, kun kouluverkkoa ryhdytään syksyn budjettivalmisteluissa taas tarkastelemaan. Loviisan kouluverkko on kallis paljolti siitä syystä, että suomen- ja ruotsinkieliset lapset on perinteisesti täällä haluttu pitää erillään toisistaan eri koulurakennuksissa, joita ei ole rakennettu edes lähelle toisiaan. Yhteistyö on vuosien varrella lisääntynyt, ja hallintoa on pystytty yhdistämään.

Huoli kustannusten kasvusta on patistanut etsimään kustannustehokkaita kaksikielisiä ratkaisuja nyt myös Loviisassa. Kansalaisopistot MI ja Vako ovat yhdistymässä ja Koskenkylään päätettiin vuosikausien jahkailun jälkeen rakentaa koulukeskus, jossa ruotsin- ja suomenkieliset lapset voivat opiskella samassa kiinteistössä. Toki eri luokissa.
Samoin Isnäsissä ymmärrettiin, että koulujen säilyminen pienessä kylässä onnistuu todennäköisimmin, jos suomen- ja ruotsinkieliset luokat sijoitetaan samaan koulukiinteistöön. Isnäsissä kokemukset kieliryhmien ennakkoluulottomasta yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä eikä akuuttia lakkautusuhkaa ehkä ole näköpiirissä.

Valitettavasti Loviisan talous on jo pahasti kuralla, ja suunta on huolestuttava. On syytä tunnistaa ikävätkin tosiasiat ja pyrkiä asialliseen keskusteluun kouluverkon tulevaisuudesta. Samalla on syytä panostaa tehokkaammin valmistuvien uusien koulujen ja koko kouluverkon markkinointiin. Loviisa on jatkossakin houkuttelevien koulujen kaupunki, jonka oppilasmäärät olisi viimein saatava kasvamaan.

LS pääkirjoitus 12.2.2017: ”Veronmaksajissakin jo oirehtimista”.