Kouluruoka on saatava suositummaksi

Keskustelu kouluruokailusta ryöpsähti jälleen aktiiviseksi, kun Loviisan Sanomat julkaisi perjantaina uutisen Loviisan perusturvalautakunnan käsittelemästä Loviisan ja Lapinjärven lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksesta vuosilta 2013 – 2016.

Hyvinvointikertomuksen pohjalta on määrä laatia vuosille 2017 – 2020 lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisesta uudet suunnitelmat, jotka on määrä hyväksyä Loviisan ja Lapinjärven uusissa valtuustoissa vuonna 2017.

Hyvinvointikertomuksessa käydään läpi kymmeniä lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä koulukiusaamisesta ja päihteistä aina vapaa-aikapalveluihin saakka. Selvityksen mukaan esimerkiksi Loviisan ja Lapinjärven lapsiperheiden materiaalinen elintaso on korkeampi kuin maassa keskimäärin.

Selvityksen yksi yllättävimmistä havainnoista oli Loviisan sisäiset suuret erot suhtautumisessa kouluruokailuun. Selvityksen mukaan peräti 46 prosenttia Loviisan koulujen 8. ja 9. vuosikurssin oppilaista kertoi jättävänsä koululounaan päivittäin syömättä. Lapinjärvellä samasta ikäluokasta kouluruuasta kieltäytyi 36 prosenttia ja koko maassa vastaava luku oli 34 prosenttia.

Myös Loviisan lukiolaisista kouluruokansa jätti syömättä 32 prosenttia, Lapinjärven lukiolaisten keskuudessa vain 15 prosenttia ja koko maassa 28 prosenttia.
Samaisen kyselyn mukaan Loviisan Amistossa vain 5 prosenttia ei syönyt koululounasta päivittäin.

Yli 40 prosenttiyksikön erot amistolaisten 5 prosentin ja 8- ja 9-luokkalaisten 46 prosentin välillä ovat erikoisia.

Loviisan Sanomien Facebook-ryhmässä kymmenet ravitsemus-, terveys- ja opetusalan ammattilaiset sekä maallikot pohtivat syitä siihen, miksi niin moni oppilas ja jopa opettaja jättää kouluruuan väliin. Ja miksi amistolaisille sama ruoka maistuu.

Mahdollisia syitä merkittiin värikäs kirjo kotikasvatuksesta, ennakkoasenteista, opettajien huonoista esimerkeistä, murrosiän paineista aina käytettyihin raaka-aineisiin, mausteiden vähyyteen, aikaviiveisiin ja ties mihin.

Kohun keskelle joutuneen Loviisan keskuskeittiön ammattitaitoa sekä asennetta ei sentään kyseenalaistettu. Loviisan Sanomien toimitus teki viime lokakuussa yllätystestin Harjurinteen koulun ruokailuun, ja totesi, ettei ruuassa ollut moitteen sijaa. Ei parasta gourmet’a, muttei mitään kuraakaan.

On todennäköistä, että ne 46 prosenttia 8. ja 9. vuosikurssien oppilaista, jotka sanovat jättävänsä kouluruuan päivittäin syömättä, syövät silti jotakin joskus jossakin.
On myös selvää, että rajallisilla määrärahoilla valmistettavat koulujen ruoka-annokset eivät hevin pysty kilpailemaan burgeripaikkojen, pizzerioiden ja muiden pikaruokaloiden kanssa loviisalaisten lasten ja nuorten suosiosta.

Terveys- ja ravitsemusargumenteilla ei kaikkien nuorten mielestä valitettavasti ole merkitystä. Eikä kaikkea ruokaa saada koskaan kaikkien mieleiseksi.
Kysymys kouluruokailun suosiosta sekä eri ikäryhmien suurista eroista kouluruokailuun osallistumisesta jää silti edelleen ilmaan. Aihe on silti tärkeä.

Loviisan ja Lapinjärven lasten ja nuorten uutta, vuosien 2017-2020 hyvinvointisuunnitelmaa käsiteltäessä olisi tarpeellista laatia yhdessä alan ammattilaisten, koululaisten ja vanhempien kesken laajapohjainen selvitys sekä etenkin suunnitelma kouluruokailun suosion ja menekin parantamiseksi.

 

Lisätty 1.3.2017 klo 10.55 oikaisu: Amistolla oma keittiö

Loviisan kouluruokailua käsitelleessä LS:n pääkirjoituksessa 28.2. kerrottiin erheellisesti, että kaikkien Loviisan koulujen ja myös Amiston ruoka-annokset valmistetaan kaupungin keskuskeittiössä. Kaupungin keskuskeittiö sijaitsee Amiston tiloissa Johtajantie 12:ssa, jossa sijaitsee myös Amiston oma keittiö. Eli Amiston oppilaat syövät eri keittiön valmistamaa ruokaa kuin 8- ja 9- luokkalaiset. Loviisan kaupungin keskuskeittiö valmistaa ruoat kaupungin omiin kouluihin ja päiväkoteihin keskustan alueella.

 

KOMMENTOI

Please enter your comment!
Please enter your name here