Koulun arjen silmät ja korvat

Ryhmätyötä. Tukioppilaskoulutuksessa voi joutua saarelle, joka pienenee jalkojen alla pala palalta. Kuva: Mika Mykkänen
Ensi vuonna yläkouluun siirtyy ennätysmäärä oppilaita Loviisassa. Heidän tukenaan toimivia tukioppilaita koulutetaan parhaillaan.

LOVIISA Tukioppilastoiminta kattaa lähes kaikki Suomen yläkoulut. Harjurinteen yläkoulussa koulutetaan parhaillaan ensi vuoden tukioppilaita, jotka luovat hyvää kouluhenkeä ja toimivat silminä ja korvina koulun arjessa.
Päivän mittaan tukioppilastoimintaan perehtyvät nuoret ovat joutuneet haastamaan itseään monin tavoin.
7.-luokkalainen Frida Könönen on yksi tukioppilaaksi kouluttautuvista. Hän on joutunut ensimmäisenä koulutuspäivänä puhumaan muun muassa tunteista ventovieraiden kanssa.
Hän on tyytyväinen, että pääsi mukaan, sillä halukkaita on ollut enemmän kuin voi ottaa.
– Hämmennyin, kun sain viestin, että olen päässyt tukioppilaaksi. Meidän luokalta kolme haki ja kaikki pääsi.
Könönen arvelee, että ensi vuonna hänen tärkein tehtävänsä on helpottaa yksinäisyyttä, ryhmäyttää uusia seiskaluokkalaisia ja puuttua kiusaamistilanteisiin.
– Tunteehan tässä olevansa aika isossa roolissa ensi vuonna.

Kiusaamiseen puututaan

Mitä tukioppilaana toimiminen käytännössä on?
Harjunrinteen koulun 8.-luokkalaiset tukioppilaat Helmi Henriksson ja Jasper Ollas kertovat, että pääasiassa he tarjoavat apuaan, puuttuvat sanalliseen ja fyysiseen kiusaamiseen.
– Olen mennyt väliin, vaikka joku olisi leikilläänkin mennyt toisen päälle, Ollas sanoo.
Molemmat sanovat, ettei puuttumista tarvitse onneksi tehdä usein ja tavoitteena on, että asioihin puututaan saman tien.
– En ole katunut päivääkään, Ollas sanoo ja Henriksson komppaa.
Nykyiset tukioppilaat ovat olleet auttamassa maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen koulumaailmaan. Yhdessä on tehty muun muassa ruokaa.
Onko koulussa rasismia?
– En minä ole ainakaan huomannut, Henriksson sanoo.

Apuna. Kahdeksatta luokkaa käyvät tukioppilaat Jasper Ollas ja Helmi Henriksson ovat puuttuneet kiusaamistilanteisiin. Kuva: Mika Mykkänen

Toiminnan ydin pysynyt

MLL koulutti Suomen kouluihin ensimmäiset tukioppilaat jo vuonna 1972.Toiminnan ydin ei ole juurikaan muuttunut. Vuonna 2017 tukioppilas on edelleen tukena ja turvana, kun alakoululainen siirtyy yläkouluun ja uudenlaiseen, ehkä vähän jännittäväänkin arkeen.
– Ainoa mikä on tullut uutena, on digitalisaatio ja sosiaalinen media. Me käytämme WhatsApp-pikaviestinryhmiä omaan viestintään, koulukuraattori Tytti Eriksson sanoo.
Hän muistuttaa, että some ja pikaviestimet näyttävät myös toisen puolensa, kun niitä käytetään välineinä kiusaamiseen.
Tukioppilastoiminta on pitänyt suosionsa vuosien varrella. Se näkyy siinä, etteivät kaikki pääse tukioppilaaksi Harjurinteellä.
– Ohjaajalle on sydäntä raastavaa, kun joutuu tekemään valinnan monien hyvien ehdokkaiden joukosta. Mielellään ottaisimme enemmänkin koulutukseen.
Eriksson kertoo, että koulutus kestää kaksi kokonaista päivää ja sen lisäksi yhden illan.
– Iltakoulutuksessa teemme myös harjoituksia.
Tukioppilaita on neljä yhtä seiskaluokkaa kohti ja heille voi puhua luottamuksella.
– Meillä on sääntö, että mitä tukioppilaskokouksissa käsitellään, niin ne jäävät sinne.
Jos luottamuksen pettää, niin pahimmillaan työ tukioppilaana loppuu. Tätäkin sanktiota on jouduttu käyttämään, mutta harvoin.
Eriksson kertoo myös, että tukioppilaat ovat olleet kouluttamassa myös alakoulun puolella kummioppilaita.
– Samalla tulevat isommatkin oppilaat tutuksi.

Tukioppilastoiminnan tavoitteet
  • Toiset huomioivan käyttäytymisen edistäminen koulussa
  • Nuorten osallisuuden lisääminen koulussa
  • Ongelmien ennaltaehkäiseminen
  • Yksilönä kehittyminen
Tukioppilastoiminnan arvot
  • Yhdenvertaisuus
  • Vapaaehtoisuus
  • Ilo
  • Luottamuksellisuus
  • Nuoruus ja nuoruuden arvostus
  • Osallisuus ja nuorten äänen kuuluminen
  • Lähde: MLL