Millainen on kotihoitajan työvuoro? Ainakin se on kiireinen. Vuoron alkaessa ei voi koskaan tietää, mitä eteen tulee.

LOVIISA Vuoro on vaihtumassa Loviisan Itäisen alueen kotihoidossa. Taasiakodin taukotilassa aamuvuoroa lopettelevat antavat lyhyen tilannekatsauksen iltavuoroaan aloittavalle Heidi Viitalalle.

Yksi asiakas on voinut pahoin, toisen happilaitteesta on kuulunut piippausta. Hätää ei kuitenkaan ole.

Heidin työkaveri aamuvuorosta kertoo aloittelevansa tuplavuoroa, eli aamuvuoron jälkeen edessä on iltavuoro. On vajausta.

Iltavuoron miehitys on 1,5 henkilöä. Puolikas tarkoittaa ylimääräistä käsiparia. Yksi ekstra, eli ilta-apu on tulossa. Se on Viitalalle iloinen uutinen.

Itäisen alueen kotihoidossa työskentelee viisi ihmistä, heistä kolme yleensä aamuvuorossa.
Viitalalla on edessään 22 asiakaskäyntiä. Joidenkin asiakkaiden luona käydään iltavuoron aikana pari kertaa. Ilta-apu, Riikka Dyring, ottaa hoitaakseen heistä osan 3–4 tunnin aikana.

Viime vuodet muutoksia

Viitala tiesi jo nuorena, että tämä on hänen unelma-ammattinsa. 15-vuotiaana kesätyöntekijänä hän sai alaan tuntumaa Taasiakodissa. Hän lähti opiskelemaan heti peruskoulusta päästyään. Siksi nuorella naisella on pian takana jo 16 vuotta kotihoitajana.

Työ on muuttunut varsinkin viimeisen 4–5 vuoden aikana paljon.

– Aikaisemmin siivosimme ja saattoi olla paikkoja, joissa teimme parin päivän ruoat valmiiksi. Siinä meni pari tuntia.

Töiden lomassa asiakkaiden kanssa ehti jutella. Asiakkaat olivat myös parempikuntoisia.

Jokainen käynti tehdään hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Nykyisin minimiaika on kymmenen minuuttia ja maksimiaika kolme varttia. Etukäteen ei kuitenkaan voi tarkasti tietää, minkä verran kunkin asiakkaan luona aikaa menee.

– Nykyisin ei kyllä ruokaa laitella eikä ikkunoita pestä.

Puhelin tärkeä työväline

Viitala kerää työvälineensä, joista tärkein on puhelin. Pari vuotta sitten käyttöön otettu Pegasos-järjestelmä saa kiitosta: siihen kirjataan joka käynnin jälkeen tiedot asiakkaan tilanteesta. Puhelimella luetaan myös qr-koodi, jolla käynti kuitataan.

Yksityisyydensuojan turvaamiseksi asiakkaiden kotona ei enää ole käsinkirjoitettuja vihkoja, joihin kotihoidon käynnit aiemmin merkittiin.

Viitala starttaa kotihoidon auton. Useimmat ajavat asiakaskäynnit omalla autolla, mutta illalla kaupungin leasing-auto on yleensä vapaana.

– Miten on päivä mennyt?

– Hyvin on mennyt. Saat siekin ottaa puolukoita, rouva sanoo.

Hän on kotoisin Lavansaaresta. Sieltä tuli lähtö mantereelle 10.10.1939, rouva kertoo.
Meri on rouvalle tuttu elementti jo lapsuudesta.

– Isän kanssa käytiin silakkaverkoilla.

Rouva kuuntelee paljon äänikirjoja. ”Vanhan rouvan lokikirja” on yksi suosikeista.

– Olen tyytyväinen. Ei mitään valittamista. Heidi on hyvä, rouva vastaa kysymykseen toiveista.

Apua Taasiakodista

Kierros jatkuu ja tahti tihenee. Kello 16 aikaan Viitala saa mukaansa ilta-avun. Kaksikko koordinoi käyntinsä, niin että paikassa, jossa tarvitaan kaksi käsiparia, ollaan sovittuun aikaan.

Iltapäivän rankkasade on vaihtunut auringonpaisteeseen. Viitala syö taukotilassa nuudelikeittoa ja keittää kahvit. Se onkin viimeinen ja ainoa ruokapaussi vuoron aikana.

– Onko mitkään ruuat pysyneet sisällä, Viitala kysyy.

Aamupala ja lääkkeet. Mietitään, mistä pahoinvointi voisi johtua. Viitala näppäilee puhelinta jutellessaan. Hän huomaa, että asiakkaan turvaranneke ei olekaan ranteessa. Se laitetaan takaisin ranteeseen.

– Muutaman kerran olen kaatunut huimauksen takia. En pääse itse ylös, kun käsissä ei ole lihasvoimia.

Mitä Viitala tekee, jos hän on liikkeellä yksin ja asiakas löytyy lattialta?

Silloin Viitala soittaa Taasiakotiin, josta joku tulee auttamaan.

Kierros jatkuu. Viitala mittaa sokerit, laittaa lääkkeet valmiiksi, lataa kahvinkeittimen valmiiksi. Pesee, käyttää wc:ssä. Ilta-apu auttaa sellaisissa paikoissa, jossa asiakasta pitää nostaa. Siirtelyssä auttaa nostolaite.

Inga Elorannan kanssa puhutaan kirjallisuudesta. Hän on yksi niistä asiakkaista, jotka lukevat paljon.

– Kaikenlaista luen. Dekkareita ja matkakertomuksia.

Televisiosta tulee seurattua maailman menoa.

– Onneksi lapset olen tehnyt parempaan maailmaan.

Elorantaa kiukuttaa Ylen politiikka: elokuvat laitetaan Areenaan ja silloin pitäisi olla tietokone.

– Se on huono homma. Olen jo ollut laittaa palautetta televisioon.

Sijaiset hankitaan itse

Autossa Viitala soittaa omaiselle, joka on yrittänyt tavoitella.

Puheluja voi tulla useampiakin, jos joku kotihoidon työntekijöistä sairastuu. Kotihoidon työntekijät soittavat silloin kollegoilleen. Kävisikö ylimääräinen vuoro?

– Siinä rumbassa olen ollut että olen soitellut ja säkällä saanut jonkun sijaisen.

Kotihoidolla on käytössään sijaisia, mutta he ovat täystyöllistettyjä. Eli pelivaraa ei juuri ole. Kesäisin apuna on alan opiskelijoita ja myös alalle kouluttamattomia käytetään jonkin verran.

 

Kuuluu työhön. Kotihoidossa verensokerin mittaus kuuluu toimenpiteisiin monen asiakkaan luona. Kuva: Marita Itävuori

Työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet, kuten myös turvarannekehälytykset.

Hälytykset voivat sekoittaa työvuorolaisen pakan totaalisesti.

Viitala ei ole koskaan ajatellut hakeutua toiselle alalle.

– Kotihoito on viime vuosina muuttunut aika rytinällä. Superin paikallinen puheenjohtaja

Niina Uutinen on saanut viimeisen vuoden aikana paljon yhteydenottoja Loviisan alueelta.

– Lähes kaikki yhteydenotot koskevat työvoimapulaa. Osa kuitenkin miettii alanvaihtoa.

Sairauslomat ovat lisääntyneet ja osa on mennyt muihin töihin.

Trendi on molempien mukaan ollut, että asiakkaita tulee koko ajan lisää ja paperityöt ovat lisääntyneet.

– Suhteessa työmäärään resurssit eivät ole lisääntyneet samassa tahdissa.

Hälytysranneke turvana

Jutellaan voinnista. Viitala rasvaa jalat, laittaa aamulääkkeet valmiiksi, lataa kahvinkeittimen odottamaan aamua. Siistii paikkoja, vie roskat.

Kotihoitaja arvioi koko ajan, mikä asiakkaan tilanne on. Jos käyntejä tarvitaan vuorokaudessa yli viisi, kotihoidolle aletaan miettiä vaihtoehtoja.

– Ulkona olisi hyvä käydä.
– Voin laittaa pään ulos ikkunasta!

Viitala käy noutamassa postin. Sairaalasta on tullut kirje. Viitala lukee.

– Voi pippuri vie! Lääkärinaikaa on aikaistettu, asiakas kommentoi.

Vuoron loppupuolella käydään juuri hälytysrannekkeen saaneen asiakkaan luona.

– Pitäisikö tehdä koesoitto? rouva vitsailee.
– Nyt ei tarvita palomiehiä – vaikka ei siinäkään mitään vikaa ole, rouva jatkaa.
Viitala etsii rouvalle yöpaitaa. Rouva valitsee kolmannen. Koira hypähtää sängylle, emäntänsä viereen jo valmiiksi.

Taas mennään.

Senioriviikon juhla Loviisan keskustassa on hieman sekoittanut aikatauluja. Osa asiakkaista on lähtenyt juhlaan ja se muuttaa kotihoidon aikatauluja. Mennään siinä järjestyksessä, että asiakas on paikalla.

Mitä Viitala ajattelee vanhenemisesta ja kuolemasta?

– Toivon, kun ajattelee itsensä hoidettavan asemaan, että jollain olisi aikaa kuunnella. Ja että saan hoidon, jonka tarvitsen.

Joskus asiakas löytyy kotoaan menehtyneenä. Niin ei kuitenkaan käy usein.

– Sellaista ei ole tapahtunut kovin usein, kun ajattelee, miten pitkään olen ollut alalla.

Viitala ymmärtää hyvin ihmisen toiveen saada olla kotona mahdollisimman pitkään. Tämä toive yritetään täyttää. Jos asiakkaan toive on, että hän haluaa kuolla kotona, hoito pyritään järjestämään niin, että toive täyttyy.

– On ihanaa, että kotona voi olla. Se on kuitenkin tuttu ympäristö.

– Kotihoidolla on vastuu ihmisistä. Monella ei ole omaisia.

Joskus asiakkaalle on tilattava ambulanssi. Kotihoitaja ei lähde mukaan, mutta asiakkaan lääkelista ja tiedot perussairauksista lähtevät kotoa asiakkaan mukana. Se helpottaa asioimista sairaalassa.

Loviisan kaupunki on lakkauttamassa viimeiset laitospaikat ensi vuonna. Ensi vuonna valmistuu uusi palvelutalo Harmaakalliolle ja esimerkiksi Hamberginkoti ja Maritakoti lakkautetaan.

 

Töihin. Heidi Viitala lähdössä iltavuoroon. Kuva: Marita Itävuori

Naiset pitävät kotihoitoon keskittyvää trendiä hyvänä, kunhan kotihoitoon palkataan riittävä määrä koulutettuja työntekijöitä.

Sekä Viitala että Uutinen ovat huolissaan muutoksen seurauksista.

– Meitä on kuunneltu, mutta miten se vaikuttaa…?

Viitalan työ on itsenäistä. Vastuu työstä ja asiakkaasta on itsellä.

– Tämä sopii sellaiselle, joka tykkää tehdä työtä aidosti ihmisten kanssa.

Iltatoimia aloitellaan jo viiden maissa iltapäivällä. Ne tehdään valmiiksi. Useimmat jäävät katsomaan televisioita.

Viitala huomauttaa, että aina joku käy vielä hakemassa iltapalaa jääkaapistaan tai laittaa jotain pientä syötävää.

86-vuotias kertoo toimineensa kahdeksan vuotta omaishoitajana. Hän on onnellinen siitä, että sai uusittua ajokortin. Se helpottaa asiointia, kaupassa ja apteekissa käyntiä.

19.30 aikaan Viitala aprikoi, että loppuilta saattaa olla aika sutinaa. Iltatoimet vievät aikaa.

Ilta-apu on ottanut yhden asiakkaan hoidettavakseen, joten näyttää siltä, että Viitalan päivä ei veny.

Iltakahdeksan jälkeen Viitala tarkistaa happilaitetta, joka on aamupäivällä piippaillut. Laite vaikuttaa toimivan.

– Täytyy kysyä huomenna kotisairaanhoidolta.

Rouva on jo sängyssä. Hän haluaa halata Viitalaa.

Kun koko asiakaskierros on tehty, hän palaa vielä taukotilaan tekemään paperitöitä. Hän siirtää kotihoidon puhelut menemään Taasiakotiin. Jos jossain asiakas tarvitsee apua yöaikaan, yöpartio lähtee paikalle.

Aika usein iltavuoro venähtää. Vuoron päätyttyä Viitala menee kotiin ja syö.

– Sitten hengähdän vähän ja menen nukkumaan.

– Aina silloin tällöin asiakkaiden asiat tulevat mukana töistä kotiin.

– Ei voi sanoa, etteivätkö työt tulisi välillä mukana, kun tätä sydämellään tekee.

Koordinointia. Heidi Viitala (vas.) ja ilta-apu Riikka Dyring tarkistavat, että aikataulut sopivat yhteen. Asiakkaan luona tarvitaan välillä kaksi käsiparia. Kuva: Marita Itävuori

Viitalan seuraava vuoro alkaa seuraavana aamuna kello 7. Jos joku tiimistä jää pois, edessä saattaa olla lisäksi uusi iltavuoro.

Ilta on pimennyt jo aikaa sitten. Viitalan lisäksi muita ei näy.

Myös asiakkaat huolehtivat Viitalasta.

– Älä nukahda rattiin, huikkasi rouva makuuhuoneesta Viitalan lähtiessä.

Muutos näkyy työssä
  • Monista aiemmin kotihoitajalle kuuluneista tehtävistä on jouduttu luopumaan, jotta resurssit saadaan kohdistettua sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
  • Vielä kymmenen vuotta sitten kotihoidon hoitaja seurusteli, ulkoili ja kävi kaupassa asiakkaan kanssa.
  • Nykyään nämä palvelut eivät sisälly kotihoitoon kuten ei myöskään siivous, lumityöt tai muut kodin ylläpitoon liittyvät tehtävät.
  • Poikkeuksena on päivittäiseen elämään liittyvä siistiminen, tiskaus ja roskien vienti ulos.
  • Kotihoito tukee kotona pärjäämistä kuntouttavalla työotteella eli asiakkaita kannustetaan kaikessa tekemisessä omatoimisuuteen.
  • Kunnallinen kotihoito koostuu kotihoidosta, kotisairaanhoidosta ja tukipalveluista.
  • Lähde: Loviisan kaupungin nettisivut