Kosteudenhallinta ykkönen koulutyömaalla

Yhdessä. Koskenkylän koulun rehtori Katja Smeds (takana) ja Forsby skolan rehtori Helena Järventaus käyttivät yhteistä laastikauhaa. Kuva Marita Itävuori
Koskenkylän koulukeskuksen uuden osan peruskivi muurattiin eilen. Uudisosan toteutuksessa noudatetaan tiukkoja periaatteita, joiden tarkoituksena on minimoida rakentamisen nykyongelmat.

KOSKENKYLÄ Syysaurinko paistoi täydeltä terältä, kun Koskenkylän koulukeskuksen uudisosan peruskivi muurattiin. Kiven sisään säilöttiin aikakapseliin tuoreimmat paikalliset lehdet, piirustukset, kolikkoja ja kaupunginjohtajan käyntikortti.

– Hienolta ja upealta tuntuu, kiteyttivät Koskenkylän koulun rehtori Katja Smeds ja Forsby skolan rehtori Helena Järventaus, jotka kauhoivat laastia aikakapselin päälle yhdessä, samasta laastikauhasta kiinni pitäen.

Koskenkylän koulukeskuksessa tulevat toiminaan sekä suomen- että ruotsinkielinen ala-aste. Käytännössä koulukeskuksesta tulee kaksikielinen.

Forsby skola siirtyy väistötiloihin uuteen osaan ensi vuoden syksyllä siksi ajaksi, kun vanhoja koulurakennuksia peruskorjataan. Koskenkylän koulu pääsee muuttamaan keskukseen vuoden 2020 maaliskuussa, kun koko hanke on valmis.

Koskenkylän koulun oppilasmäärä vaihtelee ennusteen mukaan 100 – 110 oppilaassa, Forsby skolan 70 – 80 oppilaassa.

Rehtorit kertoivat, että sekä koulujen henkilökunta että oppilaat ovat olleet alusta saakka mukana, kun keskusta on suunniteltu. Näin tapahtuu jatkossakin, kun tiloja ryhdytään kalustamaan.

Ei ihan jokapäiväistä

– Ei usein muurata kahden koulun peruskiveä samalla viikolla, totesi ensimmäisen laastikauhallisen aikakapselin päälle heittänyt kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom.

Hän lisäsi, että laajojen korjauksien ja uudisrakennuksen toteuttaminen toimivaksi kokonaisuudeksi viestii vahvasti kaupungin halusta tukea kylän kasvua ja kehittämistä.

– Ei joka paikassa Suomessa tällä tavalla satsata.
Hän jatkoi, että rakentamisesta tulee yleensä kritiikkiä, mutta harvemmin kiitosta, ja jatkuvaa tekemistä riittää.
– Tässä hankkeessa ei pakotettu tekemään, vaan on suunniteltu sellaista, mitä on haluttu. Mitä ja minne, vähän etukenossa.”

Kosteudenhallinta ykkönen

Koulukeskushankkeen valvojainsinööri Jari Kiema Insinööritoimisto Polartek Oy:stä toimii valvojana sekä Koskenkylän koulukeskuksen työmaalla, että Loviisan keskustaan rakenteilla olevalla ruotsinkielisen koulukeskuksen työmaalla.

Samasta yrityksestä tulee lisäksi kosteudenhallintakoordinaattori, jonka kanssa Kiema ja hänen varamiehensä tekevät tiivistä yhteistyötä.

Kieman työsarkaan kuuluu laadunvalvonnan ohella seurata, että hanke pysyy sekä aikataulussa että budjetissa. Lisäksi hänen vastuullaan ovat turvallisuusasioiden koordinointi sekä työmaalla, että sen suhteen, että koulu ja sen oppilaat toimivat koko ajan työmaan vieressä.

– Kosteudenhallinta on ykkönen, koska home- ja kosteus ovat olleet ongelmana teilläkin, Kiema kertoi.
Siksi esimerkiksi työmaalla käytetään loviisalaisittain ensimmäistä kertaa sääsuojausta.

Normaalisti hirsikehikko painuu ajan kuluessa, mutta Koskenkylässä uudisrakennus tehdään painumattomasta hirrestä.

Koskenkylässä ei muovimattoja laiteta kuin teknisiin tiloihin ja lattioista tulee massalattiat.
– Suurin ongelma on ollut, että muovimatto, tasoite ja liima reagoivat keskenään.

Betonin kosteusarvon eli nk. rh-kosteusprosentin on Koskenkylän työmaalla oltava alle 85, kun se on tuotteen toimittajan ohjeen mukaan oltava 85–90.

– Kosteusarvoja seurataan koko ajan antureiden avulla.
Antureista kosteustiedot menevät pilvipalveluun, jonka kautta kuivumista seurataan.

Vasta kun kosteusprosentti on painunut alle 85:n, annetaan pinnoituslupa. Luvan antaa rakennuttajaorganisaatio, eli pinnoituslupa ei tule urakoitsijan puolelta, kuten yleensä on tapana.

– Pyrkimyksenä on minimoida ongelmat, Kiema kertoi ja jatkoi, että alan virheistä on pyritty ottamaan opiksi ja myös alan tutkimustietoa käytetään hyödyksi.

Virheitä pyritään estämään myös siten, että työmaalla toimii valvojan ja hänen varamiehensä lisäksi myös kosteudenhallintakoordinaattori, jonka kanssa valvoja tekee tiivistä yhteistyötä.

Tarkkuutta vaaditaan kaikilta, jotka työmaalla työskentelevät.
– Heikoin lenkki voi tuhota kaiken, Kiema huomautti.

Haasteellinen kohde

Kohteen pääsuunnittelija Riitta Ojala luonnehti koulukeskuksen hanketta hyvin haasteelliseksi.
– Kohde ei ole helppo, vaan hyvinkin haasteellinen, kun uutta ja vanhaa yhdistetään.

Vanhan ja uuden erot näkyvät esimerkiksi palomääräyksissä.

Koskenkylän koulukeskuksessa uuden ja vanhan osan väliin tehdään palomuuri. Sprinkler-sammutusjärjestelmä tehdään uuteen osaan. Koska kaupungin vesijohtoverkoston kapasiteetti ei ole riittävä, tarvitaan valtava vesisäiliö, jonka pituus on 11 metriä ja halkaisija 2,5 metriä.

Lakimuutoksen seurauksena uudisosassa puu saadaan näkyville myös uudisosan sisäpuolella. Nyt puupinta saa näkyä, kun aikaisemmin laki edellytti ”kipsoniitista”, kipsilevystä tehtyä suojaverhoilua.

Seuraavan kerran koulun peruskivi muurataan keskiviikkona ruotsinkielisen yläkoulun rakennustyömaalla Loviisan keskustassa.