Populaatio. Yhdeksän kissaa asustaa alun perin löytökoirille tarkoitetussa parakissa. Kuva Marita Itävuori
Löytökissoja on päätynyt Loviisan Kissataloon ennätysmäärä. Sama tilanne on useassa löytöeläintalossa eri puolilla maata.

GISLOM – Tuntuu, että kesä on ollut ihan hirveä, Ann-Sofi Sjögård sanoo.
Loviisan Kissatalossa on tällä hetkellä 27 asukasta. Kaikki mahdolliset tilat on otettu käyttöön: löytökoirille remontoitava parakki sekä pihapiirissä asuvan Sjögårdin kylpyhuone. Parakissa asustaa parhaillaan Valkosta tuotu yhdeksän kissan populaatio, kylpyhuoneessa on karanteenissa olevia kissoja. Vakituiset karanteeni- ja asumistilat ovat täynnä.
– 27 kissaa on aika lailla ennätys.
Loviisan Kissatalo aloitti kaupungin virallisena löytöeläinten vastaanottopaikkana runsas vuosi sitten. Sjögårdin mukaan vapaaehtoiset auttajat tulisivat todella tarpeeseen.
Kissatalon toimintaan syntyy haastetta, kun jostain päin Loviisaa tulee taloon yksi iso kissapopulaatio. Näin on nyt käynyt.
– Onneksi kissat ovat kilttejä ja niitä on ruokittu. Lisäksi homma saatiin haltuun ajoissa, ennen kuin kissoista olisi tullut sisäsiittoisia ja villejä.
Suurin osa Kissatalon asukkaista on löytökissoja. Kodinvaihtajia on yleensä vähän.
Tällä hetkellä Kissatalossa asustaa muun muassa kaksi kissanpentua, jotka koiranulkoiluttaja löysi ojasta. Kissatalossa eräs emokissa otti pennut hoiviinsa ja pian kissanpennut ovat siirtymässä omaan kotiin.

Lisää käsipareja. Ann-Sofi Sjögård toivoo, että Kissatalon avuksi löytyisi vapaaehtoisia. Henkka-kissa on asunut Kissatalossa jo muutaman kuukauden sen omistajan muuton vuoksi. Kuva Marita Itävuori

Ongelmana populaatiot

Sjögård sanoo, että kissapopulaatioiden löytyminen on huono merkki. Kissatalon aikoinaan perustanut Marja-Leena Juntunen onnistui tyhjentämään Loviisan alueen villeistä kissapopulaatioista. Nyt uusia populaatioita on kuitenkin jälleen alkanut ilmaantua.
Muutama populaatio on jo haettu pois, mutta tiedossa on vielä pari tapausta.
Aikoinaan kissatalossa saattoi asua jopa 200–300 kissaa. Sjögård toivoo, että asukasmäärä pysyisi alle 20 kissassa. Valitettavasti koko kesän ajan kissoja on ollut kuitenkin jatkuvasti noin 30.
Kaupunki maksaa Kissatalolle löytökissoista korvauksen 15 vuorokauden ajalta. Sen jälkeen kissat siirtyvät Kissatalon omistukseen. Se huolehtii kissojen rokotuksista, steriloinnista, madotuksesta ja tunnistussirutuksesta. Sen jälkeen kissoille pyritään löytämään uusi koti.
Sjögård toivoo, että kissan hankkivat leikkauttaisivat lemmikkinsä.
– Myös tunnistusmerkinnän hankkiminen olisi hyvä.
Kissatalon kissoille on löytynyt useimmissa tapauksissa uusi koti. Kesän aikana uusia koteja on vaikeampi löytää, sillä ihmiset lomailevat ja mökkeilevät.
Lemmikit sijaiskärsijöinä
Varsinaisessa kissatalossa on tällä hetkellä vain viisi asukasta. Kaikki muut ovat karanteenissa.
– Toivottavasti mennään hiljalleen parempaan suuntaan. Vielä kissoja voi kuitenkin tulla lisää, kun niitä on esimerkiksi ensin ruokittu koko kesä mökillä ja sitten kissalle halutaankin nopeasti toinen paikka.
– Pitää päästä nopeasti kissasta eroon, kun mökkikausi loppuu.
Työssään Sjögård on huomannut, että ihmisten talousvaikeudet heijastuvat lemmikkeihin, erityisesti kissoihin.
– Lemmikkejä hylätään yhä helpommin.
Koirilla asiat ovat paremmin kuin kissoilla. Lemmikkikoira viipyy löytöeläintalossa yleensä vajaan vuorokauden. Oikea omistaja löytyy nopeasti.