Kirkon urkuihin tehdään mittavat korjaukset

Kopio. Kanttori Suvi af Hällström kertoo, että kuvassa näkyvä alkuperäinen soittopöytä tekee paluun nykyaikaisena kopiona. Kuva Mika Mykkänen
Alkuperäisestä kolmisormioisesta soittopöydästä tehdään kopio ja palautetaan käyttöön.

LOVIISA Loviisan kirkon Zachariassen-urut peruskorjataan. Tarjouskilpailu on parhaillaan käynnissä.
Työ on tehtävä urkujen iän, ilmalaatikoiden ongelmien ja vanhentuneen sähkötekniikan vuoksi. Korjauksien myötä urkujen alkuperäisestä soittopöydästä tehdään nykyaikaistettu kopio.
– Se olisi ollut liian iso remontti restauroida vanha soittopöytä. Kopioon saamme nykyaikaisen sähköisen hallintakoneiston, kanttori Suvi af Hällström kertoo.
Korjauksien jälkeen urkuri katsoo taas alttarille päin eikä ole selin. Korjaukset voivat käynnistyä aikaisintaan loppusyksystä. Tarjouskilpailu päättyy toukokuun lopussa.

Korjauksia tarvitaan

Korjaukset ovat perusteltuja, sillä urkujen soinnin kanssa on ollut ongelmia.
– Nyt kun oli pakkastalvi, niin urut olivat lähes käyttökelvottomat joinakin päivinä. Lämpötilan vaihtelut vaikuttivat virityksiin.
Sointiin vaikuttavat myös erinäiset vauriot. Ilmalaatikoiden halkeamia on vuosien varrella korjattu paikkaamalla. Pillistö vaatii puhdistamista, virityksestä syntyneet vauriot korjauksia ja puupillien halkeamat huomiota.

Urut soivat nykykunnossa epävireisesti ja rumasti. Suvi af Hällström ei kuitenkaan muista kuitenkaan saaneensa palautetta epävireisestä soinnista seurakuntalaisilta.

Peruskorjauksella pyritään varmistamaan urkujen säilyminen, toimintavarmuus ja soinnillinen laatu vuosikymmeniksi eteenpäin.
– Tietysti kaikki vanhenee, kun aikaa kuluu. Kun tehdään aidoista materiaaleista, niin mehän kaikki tiedämme, että ne kestävät. Urut ovat yhtä ikuinen juttu kuin kirkkokin, kun niistä pidetään huolta.
Hän uskoo, että tehtyjen korjauksien eron huomaa, jos on kuunnellut sointia tarkasti.

Muutoksia tehty

Remontin lopullinen hinta selviää, kun tarjouskilpailu päättyy.
Tavoitteena on, että korjauksen aikana urut käydään tarkasti läpi.
– Kaikki pillit nostetaan paikaltaan, puhdistetaan ja ilmalaatikot käydään läpi. Myös sähköistys on vanhaa. Sen uusiminen on paloturvallisuuskysymys.

Erinäisiä pieniä korjauksia on tehty vuosien saatossa. Urkujen pneumaattinen eli ilmanpaineella toimiva koneisto muutettiin sähköpneumaattiseksi vuonna 1970. Työn teki urkujenrakentaja Hans Heinrich. Sähköistys on siis lähes viidenkymmenen vuoden takaa.

Samalla kertaa alkuperäinen soittopöytä purettiin ja tilalle asennettiin nelisormioinen soittopöytä.
– Suomessa on tällä hetkellä muutama toimiva urkurakentamo. Vaikuttavimmat nimet ovat Keski-Euroopassa, jossa kirkkojakin on enemmän.

Suvi af Hällström arvioi, että kokonaisuudessaan remonttiin kulunee puolisen vuotta. Sen aikaa kirkkomusiikki soi toisenlaisella välineellä. Se onko se sähköurku vai mikä, ei toistaiseksi ole selvillä.

Kulttuuriteko

Loviisan kirkon Zachariassen-urut ovat merkittävä osa suomalaista urkujenrakennushistoriaa. Korjaus on siinä valossa varsinainen kulttuuriteko.
Urut rakensi vuonna 1872 Suomeen muuttanut Jens Alexander Zachariassen.
– Hänet tunnetaan kaikkialla. Hän on ollut 1800-luvun urkujen guru.

Af Hällström muistelee, että mies rakensi yli sadat urut, joista on säilynyt vain parisenkymmentä. Tästä joukosta Loviisan kirkon urut ovat suurimmat.

Loviisan kirkon urut on rakennettu vuonna 1898.
– Urkujen korjaus on merkittävä juttu Loviisalle. Tässä kaupungissa kunnioitetaan historiaa, joten tämä restaurointi on hyvin perustelua, af Hällström toteaa.
Urkujen alkuperäiseen julkisivuun korjaukset eivät ulotu.