Kevätmuutto oli hiljainen, mutta Lehtisessä havaittiin 70 lajia

Katse horisontissa. Mia Ainasoja ja Joni Kautonen staijaamassa, eli tarkkailemassa yhdeltä paikalta intensiivisesti pidemmän ajan. Kuva Auli Henriksson
Luontosaari Lehtisessä oli pääsiäispäivänä lintujen kevätmuutto vielä verkkaista, mutta eri lajeja lintubongarit havaitsivat 70.

LEHTINEN ”Jallu menee” -huudahdus saa liikettä aikaiseksi. Osa Lehtisen saaren lintubongareista on irrottanut hetkeksi katseen kaukoputkesta ja saattanut ottaa muutaman askeleen sivummalle, kun lapinjärveläinen Juha Tuomaala kertoo jalohaikaran liitelevän Lehtisen saaren rannan tuntumassa.

Porvoon seudun lintuyhdistyksen sihteeri Mia Ainasoja kuvailee olevan mukavaa seurata kevään etenemistä ylipäänsä, vaikka linturintamalla olisi hiljaista.

– Sitkeällä tarkkailulla havaitsimme päivän aikana 70 lajia. Mitään varsinaista pääsiäisyllätystä ei havaittu, mutta kevään ensihavainnot lajeista lämmittävät ihan yhtä paljon lintuharrastajan mieltä. Itselleni näitä lajeja olivat tyllit, räyskä, kuikka, härkälintu ja ruovikossa tiltallattanut tiltaltti. Aina näkee jotain, yhtään linnutonta retkeä ei ole ollut. Peruslinnut ovat ihan yhtä kivoja kuin erikoisuudet. kuvailee Ainasoja.

Ilmassa. Lehtisessä näkyi sunnuntaina muun muassa muuttavia kuoveja. Kuva Annette Meriluoto

Ainasoja luonnehtii olevansa lintutarkkailijana vielä aloittelija, vaikka harrastus on koukuttanutkin tiukasti.

– Aloitin ihan aloittelijoiden lintukurssilta, liityin yhdistykseen ja nyt olen kyllä jo hevijuuseri, hän nauraa.

Hän kertoo lintuharrastuksen vievän paikkoihin, joita ei muuten löytäisi tai niissä kävisi.

– Asun kaupungissa, mutta Porvoossa on lähellä hyviä lintupaikkoja ja koirien kanssa ulkoillessa kiikarit ovat aina mukana. Itselleni ratkaiseva käänne oli liittyä yhdistykseen ja osallistua sen järjestämiin retkiin.

Pinnalistojen keräämistä

Ainasoja kerää ns. vuosipinnoja, ja eri lajeja oli tältä vuodelta listassa ennen Lehtisen retkeä 116.

– Tämän vuoden kovia pinnoja ovat kuningaskalastaja ja isohaarahaukka.

Erilaisia pinnalistoja on lukematon määrä. Vuosi- ja elämänpinnalistojen lisäksi voi kerätä pihapinnoja, mökkipinnoja, aluepinnoja, ekopinnoja joita kerätään kävellen, pyöräillen, hiihtäen tai vaikka soutaen tai rataspinnoja jolloin mukana on lapsi rattaissa.

– Kaikki eivät pinnalistoja kerää, toisille riittää vain lintujen katselu vaikkapa talviruokintapaikalla. Hyvillä kiikareilla pääsee hyvin alkuun, kaukoputki on hyvä etenkin tällaisella merenrantatarkkailulla.

Työasiat unohtuvat

Yhdistyksen puheenjohtaja Susanne Nakari oli ensimmäisen kerran linturetkellä jo 90-luvun alussa, mutta piti välillä taukoa. Uudelleen innostuneena hän kerää vuosipinnalistaa, tosin havainnot ovat vielä useammalla listalla, eikä tarkkaa yhteenvetoa nyt ollut muistissa.

Vastapainoa työlle. Lintuyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Nakari kerää myös vuosipinnoja. Kuva Auli Henriksson

Nakari kuvailee lintutarkkailun olevan hyvää vastapainoa työlle. Hän arvioi helpoimmin pääsevän harrastukseen kiinni menemällä talvella alkeiskurssille, ruokintapaikoilla ei ole talvisin niin paljon lajeja kuin vaikkapa kevätmuuton aikana.

Yhdistyksen retket ovat eri mittaisia ja eri teemaisia, kevät- ja syksymuuton tarkkailun lisäksi on esimerkiksi yölaulajat -retki.
– Tämä retki on työpäivän mittainen, mutta retket alkavat joskus aamukolmelta ja päättyvät iltaseitsemältä, jos silloinkaan, hän nauraa.

Pinnakärjellä 370 lajia

Yhdistyksen pinnakärki Joni Kautonen kerää lajeja ihan tosissaan. Tälle vuodelle havaintoja on oman yhdistyksen alueelta 140. Hän on ajanut Ouluun kiljuhanhen perässä, Rovaniemelle kalliopääskyn perässä ja Ivalossa mustakaularastaan perässä. Auton hän oppi pitämään tankattuna, kun lähti havainnon perässä Hankoon. Oli pakko pysähtyä välillä tankkaamaan ja sen jälkeen juuttui rekan taakse. Kun hän oli noin 100 metrin päässä lintutornilta, kuuli että lintu oli juuri hypännyt siivilleen ja poistunut maisemasta.

– Olen ajanut neljässä päivässä neljätuhatta kilometriä, vuodessa kilometrejä voi tulla 150 000, hän laskeskelee.

Elämänpinnassa Kautosella on 370 lajia, mikä on huikea määrä. Suomen kärkilukema on 430.

Kannattaa myös miettiä, onko pakko käydä retken aikana puskassa. Juha Tuomaala kertoo lähteneensä Valkeakoskelle suulan perässä. Kun hän tuli kaukoputken ääreen puskareissun jälkeen, kaverit kertoivat merikotkan juuri napanneen suulan ja havainto jäi tekemättä.

Kauno nuorin retkeläinen

Nuorin retkeläinen oli kolme kuukautta vanha Kauno, joka oli 3-vuotiaan Sulo-veljensä sekä äitinsä JennaMarien ja isänsä Lauri Laineen kanssa. Perhe oli tullut retkelle Askolasta ja Lehtisen saaressa he olivat ensimmäistä kertaa. Lyhyt matka Luontosaari Lehtisen Petri Vainion ohjaamalla lammaslautalla mantereelta saareen oli myös uusi kokemus. Jenna-Marie on juuri saanut rengastajan oikeudet. Lintujen tarkkailua hän kuvailee monipuoliseksi harrastukseksi.
– Tarkkailla voi niin omalla pihalla kuin lähimetsässä kuin vaelluksillakin, hän sanoo.

Lautalla. Petri Vainio kuljetti lammaslautalla lintubongareita mantereelta Lehtisen luontosaareen. Askolasta tulleet Jenna-Marie ja Lauri Laine sekä Sulo 2, ja Kauno 3 kuukautta, nauttivat raikkaasta kevätilmasta. Kuva Auli Henriksson

Luontosaari Lehtisen Veronica Strömberg on kiinnostunut oman saaren lintujen elintavoista ja käytöksestä. Hän aloitti lintujen tarkkailun hankkimalla kiikarit ja lintukirjan.

Saaressa hän viettää paljon aikaa lampaiden kanssa ja laitumella kivellä istuessa tulee mieleen jääviä kohtaamisia lintujen kanssa, kun nämä tulevat lähelle. Saaren toimintaa pyörittävällä pariskunnalla on myös tuttu kalalokkipari, jonka touhuja on mukava seurata.

Paikalla. Lintujen kevätmuutto oli pääsiäissunnuntaina vielä verkkaista, mutta retkellä havaittiin kuitenkin 70 eri lajia. Kuva Auli Henriksson
Lintuslangia
  • Aaadee – aikuinen lintu
  • Boltsi – pallomainen lintuparvi.
  • Deeku – huonokuntoinen lintu.
  • Duunari – varis.
  • Grogi – törmännyt, sokissa oleva lintu.
  • Habitus – linnun muoto.
  • Hallinnassa – lintu on näkyvissä tai sijainti tiedetään tarkkaan.
  • Ikkunapinna – ikkunasta havaittu ja määritetty lintulaji.
  • Jarru – henkilö, joka epäonnistuu kerta toisensa jälkeen havaitsemasta tiettyä lajia.
  • Katkaisupäivä – päivä, jolloin tietty pinnamäärä saavutetaan.
  • Käpy – väärä havainto.
  • Smyyglari – piileskelevä lintu.
  • Tulppa – henkilö joka puoistui paikalta juuri ennen harvinaisuuden löytymistä.
  • Ufo – täysin outo lintu.
  • Lähde: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys