Kenestä seudun ääniharava?

Kevään eduskuntavaaleihin on tähän mennessä ilmoittautunut Loviisan seudulta yhteensä kahdeksan ehdokasta – seitsemän Loviisasta ja yksi Lapinjärveltä. Lopullinen ehdokasmäärä ja -valikoima vahvistuu viikon päästä tiistaina, 5.3.2019, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Uudenmaan vaalipiiri on äänestäjämäärältään Suomen suurin ja sen äänikynnys on alhaisempi kuin muissa vaalipiireissä. Matalasta äänikynnyksestä johtuen Uudenmaan vaalipiiristä on pienillä ryhmillä parhaat mahdollisuudet saada ehdokas valituksi.

Tämän lehden sivuilla 4-5 eri puolueiden edustajat haarukoivat kunkin ehdokkaan läpimenoon tarvittavia äänimääriä, jotka vaihtelevat eri puolueilla vaalituloksen mukaan. Yleinen arvio oli, että läpimenoon tarvittaisiin yli 3000 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 esimerkiksi Sdp:n viimeinen läpimenijä oli Joona Räsänen 5 024 äänellä. Helpoiten heilahti valtakirja KD:n Antero Laukkaselle, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli 2 520 ääntä. Loviisan suurimman puolueen Rkp:n viimeinen läpimenijä oli Anders Adlercreutz Kirkkonummelta 3 337 äänellä. Toisaalta ilman edustajapaikkaa jääneistä suurimman äänimäärän keräsi kokoomuksen Pia Kauma, jonka 4 111 ääntä riittivät vain varasijalle.

Koska vaalikampanjat ovat vasta alkamassa ja vaaliuurnat vielä tyhjiä, on ehdokkaiden tulevien äänimäärien ja läpimenomahdollisuuksien arvuuttelu ennenaikaista. Loviisalaisittain mielenkiintoisinta on silti arvioida paikallisten ehdokkaiden läpimenomahdollisuuksia. Edellisen kerran Loviisan seudulta, tarkemmin Pernajasta eduskuntaan pääsi rkp:n Ola Rosendahl, joka oli kansanedustajana kaksi nelivuotiskautta eli vuodet 1995-2003. Vuoden 1995 vaaleissa hän sai 6428 ääntä ja vuoden 1999 vaaleissa 5306 ääntä. Rosendahl ei ollut juurikaan mukana paikallispolitiikassa, ja hänen suuriin äänimääriin vaikuttivat toiminta ruotsinkielisissä maataloustuottajajärjestöissä. Käytännössä Rosendahl peri paikkansa toiselta pernajalaiselta viljelijäpoliitikolta Henrik Westerlundilta, joka toimi kansanedustajana peräti 29 vuotta vuodesta 1966 vuoteen 1995.

Vuoden 2003 jälkeen Loviisan seudulta ei ole ollut omaa edustajaa eduskunnassa, vaikka useita Loviisan seudulla asuvia ehdokkaita on Arkadianmäelle ollut pyrkimässä. Äänimäärät ovat jääneet melko kauas valintarajoista. Oman edustajan puuttuessa Loviisan seudun eri tahojen lobbarit ovat turvautuneet naapurikaupungeista valittuihin edustajiin, ja odottaneet josko seuraavissa vaaleissa olisi Loviisan oman ehdokkaan aika. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa loviisalaisten suosikki oli rkp:n porvoolainen Mikaela Nylander, joka sai Loviisasta 771 ja Lapinjärveltä 71 ääntä.

Loviisalaisittain ehkä mielenkiintoisin asetelma syntyi Loviisan rkp:n sisällä, kun ensin valtuuston puheenjohtaja, rkp:n Otto Andersson ilmoitti jo syksyllä asettuvansa ehdolle myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se lienee yllättänyt vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdolla olleen ja 1211 ääntä saaneen hallituksen puheenjohtajan, rkp:n Mia Heijnsbroek-Wirénin, joka oli vuoden 2015 syyskuussa haastattelussa ilmoittanut pyrkivänsä eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa.
Poliittista uraansa aloitellut Andersson oli ehdolla myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joissa äänimäärä jäi melko vaatimattomaan 670 ääneen. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Anderssonin ura oli nousujohteinen ja hän keräsi jo Loviisan suurimman äänimäärän 469 ääntä. Toiseksi eniten ääniä eli 441 ääntä Loviisassa sai Heijnsbroek-Wirén.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa Loviisassa äänesti yhteensä 7 277 äänioikeutettua. Äänistä Rkp keräsi Loviisassa 3 438 ääntä ja Lapinjärvelläkin 494 ääntä eli Loviisan seudun rkp:n yhteenlaskettu äänimäärä riittäisi teoriassa helposti yhden ehdokkaan läpimenoon. Loviisan seudun kannalta hieman kiusallista on, että kevään vaaleissa paljolti samoista rkp:n paikallisista äänistä kilvoittelee kaksi valovoimaista paikallista ehdokasta, mikä tietenkin heikentää molempien läpimenon mahdollisuuksia. Eli rkp:kään ei ole monoliitti, vaan politiikka on kovaa politiikkaa jopa rkp:n sisällä. Se tarkoittaa, että rkp:n molemmat sekä kaikki muutkin Loviisan seudun ehdokkaat tarvitsevat läpi päästäkseen suuren määrän ääniä myös Loviisan seudun ulkopuolelta. Kuten aikanaan myös pernajalaiset Westerlund ja Rosendahlkin tarvitsivat, vaikka eivät keskenään kilpailleetkaan.