”Kaupunkikuvallinen murheenkryyni” myynnissä

Myynnissä. Tarjouksia voi jättää tontista ja sillä olevista, purettavina myytävistä rakennuksista. Pienestä kivirakenteisesta talosta puutalon jälkeen todetaan myynti-ilmoituksessa, että siitä on ehkä mahdollista säilyttää ja peruskorjata osa. Kuva Auli Henriksson
Loviisan ydinkeskustassa pitkään rapistuneen isohkon kokonaisuuden myyntiin tulo on herättänyt kiinnostusta. Tuomas Laakko Risto Volanen Oy:stä toteaa usean yhteyttä ottaneen miettineen rakennusten säilyttämistä, vaikka ne ilmoituksen mukaan myydään purettaviksi.

LOVIISA Porvoolaiselle Volanen Oy:lle Kuningattarenkatu 14 kokonaisuus tuli myyntiin noin kuukausi sitten. Tuomas Laakko kuvailee kohdetta ainutlaatuiseksi, onhan kyse tontista kaupungin ydinkeskustassa, ja hän näkee kohteessa paljon mahdollisuuksia.

– Loviisa on jännä paikka, sieltä löytyy helmiä, jollainen tämäkin on. Meillä on Loviisasta hyviä kokemuksia, siellä on uniikkeja kohteita, Laakko toteaa.

Kuntotutkimuksia ei rakennuksille ole tehty. Laakko toteaa, että rakennusten oletetaan olevan niin huonossa kunnossa, ettei tutkimuksia ole järkevää tehdä kalleuden takia, ja kiinteistöt myydään purkukuntoisina. Kiinteistön omistaa Itä-Uudenmaan Rakentajat Oy:n konkurssipesä ja kokonaisuus on saanut rapistua jo pidemmän aikaa. Ohikulkijat ovat saaneet väistää ikkunoista hajotettuja laseja, ja koko talo näyttää surkealta.

Laakko kertoo yhteydenottoja kohteesta jo tulleen.
– Moni on halunnut säästää rakennukset ja laittaa liiketoimintaa, hän sanoo ja muistuttaa, että kiinteistöt myydään purkukuntoisina.

Ostajan tiedostettava kunto

Purkukuntoisten rakennusten osto korjausajatuksin on riski, eikä myyjän vastuu ole samanlainen kuin käyttökelpoisesta rakennuksesta, vaikka kokonaan sitä on vaikea pois sulkeakaan.

Laakko mainitsee, että myyjän vastuu kiinteistöistä, vaikka ne purkukuntoisina myydään, ei ole juridisesti aina yksiselitteistä, vaan ennakkotapauksia haetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Hän arvioi, että tässä tapauksessa ostajan pitäisi olla alusta asti tietoinen siitä, mitä ostaa, ja kun rakennukset myydään purettaviksi ,niin virhevastuu pienenee myyjän kannalta olennaisesti. Myyjän vastuuta voidaan vielä kauppakirjassa yksilöidä tarkkaan, ja laittaa kiinteistöille esimerkiksi jokin nimellinen hinta, jolloin mahdollinen myyjän vastuu rajoittuisi tähän summaan. Laakko kertoo erääseen kiinteistökauppaan liittyneen myyjän juristin laatima kaksi liuskaa pitkä vastuuvapauslauseke.

Jätettäville tarjouksille ei tässä vaiheessa ole lyöty lukkoon jättöpäivää. Laakko sanoo kaikille halukkaille jätettävän mahdollisuuden tarjouksen antamiseen.

Kolmekin kerrosta?

Käytännössä siis myynnissä on tontti ja siihen liittyvä rakennusoikeus. Rakennusoikeutta osoitetaan voimassa olevassa asemakaavassa kolmelle eri rakennusalalle. Kaavanmukaisella tontilla on myös säilytettäväksi merkitty mansardikattoinen talo Karlskronabulevardin puolella. Sen rakennusoikeus on 138 kerrosneliömetriä maapohjan omistajasta riippumatta.

Ison puurakennuksen, joka on sekä Karlskronabulevardin puolella että pääosin Kuningattarenkadulla, kohdalla rakennusoikeutta on 1470 kerrosneliömetriä ja osin mahdollinen uudisrakennus voisi olla kolmikerroksinen, pääosin kaksikerroksinen. Räystäskorkeus Kuningattarenkadun puolella voi olla maksimissaan kuusi metriä. Mahdollinen uudisrakennus tulisi myös rakentaa kiinni katuun.

Kuningattarenkadun puolella olevan pienen kivitalon kohdalla on rakennusoikeutta kellariin 216 kerrosneliömetriä ja maan päälle 600 kerrosneliömetriä. Tähän saisi rakentaa kaksikerroksisen kiinteistön. Mahdollisen uuden rakennuksen pääty pitää kaavan mukaan kiinnittyä Kuningattarenkadtuun.

Parkkipaikat maan alle

Loviisan kaupungin arkkitehti Maaria Mäntysaari kertoo voimassa olevan asemakaavan tälle tontille olevan vuodelta 1984. Kiinteistö on merkitty asuin- liike- ja toimistoalueeksi siten määräten, ettei koko rakennus voi olla pelkkään asuinkäyttöön.

Kaava ei salli parkkipaikkoja maan päälle, vaan ne on osoitettu maan alle. Maanalainen pysäköintialue kattaa asemakaavassa muuten koko tontin, mutta ei erillään olevan mansardikattoisen kiinteistön kohdalla.

Asemakaavan yleismääräyksissä määritellään tontille puiden ja pensaiden istutuksia sekä kaupunkikuvallisesti kriittisiä asioita niin materiaalien kuin värityksen suhteen.

– Tämä on ollut kaupunkikuvallisesti murheenkryyni, Mäntysaari luonnehtii ja pitää tärkeänä, että löytyy taho joka lähtee selvittämään rakennusten kunnon ja suunnittelemaan sen perusteella tulevaisuutta.