Kaupunginvaltuusto vahvisti ex-kaupunginjohtaja Olavi Kalevan eron ja hänelle maksettavan 12 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen, 106 148, 40 euroa. Kaupunginjohtajan irtisanoutumiseen johtaneista tekijöistä ei sen sijaan saatu juurikaan lisää tietoa.

LOVIISA Ennen päätöstä erokorvauksesta käytiin kuitenkin keskustelu siitä, onko johtajasopimuksen yli menevä, neljän kuukauden palkkaa vastaava summa aiheellinen maksaa.

Kaupunginhallitus oli sopinut tehtävästään itse irtisanoutuneen Olavi Kalevan kanssa suuremman korvauksen, kuin mitä johtajasopimus edellytti. Mikäli valtuusto ei olisi hyväksynyt kaupunginhallituksen tekemää sopimusta, se olisi rauennut.

Kari Hagfors (kesk.) teki muutosesityksen, jonka mukaan johtajasopimuksen ylittävää osaa ei makseta. Häntä kannatti Jorma Pappila (kesk.).

Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 50-3, 6 tyhjää. Hagforsin ja Pappilan lisäksi Pauli Kopiloff (kok.) äänesti muutosesitystä. Tyhjää äänesti osa Sdp:n valtuutetuista (Kalevi Lappalainen, Keijo Tähtinen, Satu Hämäläinen ja Kielo Kallio-Taponen) sekä vasemmiston Armi Lindell ja vihreiden Timo Noroviita.

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksella oli toimivalta päättää erokorvauksesta. Koska sovittava korvaus ylitti johtajasopimuksessa mainitun korvauksen, kaupunginhallitus katsoi, että asian merkittävyyden takia se tuo erokorvauksen valtuuston vahvistettavaksi.

Johtajasopimuksen ylittävää korvausta perusteltiin kaupunginjohtajan 15 vuoden mittaisella uralla sekä sillä, että johtajasopimus on seitsemän vuotta vanha.

Hagfors tenttasi

Erokorvauksen käsittely alkoi lähes kittilämäisesti, kun kaikki viranhaltijat jääväsivät itsensä ja poistuivat katsomon puolelle. Myös hallituksen jäsen Pekka Heikkilä (kok.) jääväsi itsensä. Kalevan ero liittyy Eltete Oy:n maakauppaneuvotteluihin ja Heikkilä on Eltetellä töissä.

Hagfors kertasi tapahtumien kulkua, vaikka sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo (sd.) että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén (r.) pyysivät häntä useaan otteeseen keskittymään pykälän tekstiin. Keskustelua Kalevan eroilmoituksen taustoista ja tämän antamasta selvityksestä ei haluttu päästää saliin.

Hagfors perusteli laajaa alustustaan sillä, että hänen samasta asiasta tekemä kysymyspatteristo kyselytunnille ei saisi kaikkia valtuutettuja jäämään saliin. Kyselytunti pidetään varsinaisen kokouksen jälkeen.

Hagfors halusi muun muassa tietää, miksi kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan kärhämää ei ole pyritty ratkaisemaan ja miksi tilanteesta ei ole kerrottu valtuutetuille. Puoluetoveri Jorma Pappila aprikoi, halusiko kaupunginhallitus ostaa neljän kuukauden palkkaa vastaavalla ylimääräisellä korvauksella hyvän omantunnon.

Saara Lång (ps.) totesi, että keskustelu on menossa ikäville raiteille tilanteessa, jossa kaupunginjohtaja on itse irtisanoutunut.

– Syitä pitäisi kysyä kaupunginjohtajalta itseltään. Palkkiota voi jokainen miettiä itsekseen, eli onko kaupunginjohtaja ansainnut neljän kuukauden ylimääräisen palkan 15 vuoden jälkeen vai ei.

Keskustelu kaupunginjohtajan eroilmoitukseen johtaneista tapahtumista jatkui kyselytunnilla. Hagfors tivasi myös, ”nauttivatko osalliset luottamustamme, kun tällainen soppa on syntynyt”.

Osa Hagforsin kysymyksistä oli saanut vastauksen viimeisen kahden viikon aikana. Maakauppaneuvottelujen kohteena ollut tontti on Eltete Oy:n omistuksessa ja kaupunginjohtajan antama selvitys on julkistettu.

Tekeillä uusi johtajasopimus

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan antama vastaus ei tuonut valaistusta taustoihin. Hagforsin kysymykseen siitä, missä asioissa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan yhteistyö on merkittävästi heikentynyt, Heijnsbroek-Wirén totesi, ettei asia ole julkinen ja että kaikki kaupunginhallituksen keskustelut ovat luottamuksellisia.

Se hänen vastauksestaan kävi ilmi, että kaupunginhallituksen puheenjohtajisto oli käynyt kaupunginjohtajan kanssa useampia kehityskeskusteluja ja seurantakeskusteluja. Tämän vuoden tammikuun alussa päätettiin, että uutta johtajasopimusta aletaan valmistella kevään aikana. Siinä olisi asetettu tarkemmat tavoitteet ja mittarit.

Kehityskeskusteluissa oli asetettu tavoitteita ja arvioitu toiminnan tuloksellisuutta.
Hagfors arvosteli niukkaa tiedottamista kriisissä. Heijnsbroek-Wirénin mukaan ensimmäinen muutaman rivin tiedote kaupunginjohtajan irtisanoutumisesta oli kaupunginjohtajan itsensä tekemä.

– Monta asiaa pitää hoitaa ennen virallisia tiedotteita, muun muassa informoida henkilökuntaa, hän perusteli.

Kullakin valtuustoryhmällä oli lisäksi mahdollisuus kahteen lisäkysymykseen. Kokoomuksen leirissä nähtiin erikoinen tilanne, kun ryhmän puheenjohtaja Janne Lepola kysyi millainen sää oli silloin, kun kaupunginhallituksen jäseniä kävi tutustumassa tonttiin. Hän halusi myös tietää, oliko paikan päällä ollut mahdollista saada hyvä kokonaiskuva alueesta.

Heijnsbroek-Wirén muisteli, että päivä oli ollut kylmä, mutta hyvä kokonaiskuva oli saatu. Hän itse oli saanut toisesta vierailusta muun muassa kuvia tiloista.

Näin kokoomuksen Pauli Kopiloff ei enää saanut mahdollisuutta kysyä omaa kysymystään. Hän olisi halunnut tietää, oliko Elteten tontin ostoon ollut menossa määräraha, kun kaupungin talousarviota valmisteltiin viime syksynä.

Taustalla olisi ollut huoli yrityksen taloudellisesta tilanteesta, eli käytännössä yrityksen pääomittaminen. Samalla kaupunki olisi lisännyt maanhankintaansa.

LSTV:n livetallenne valtuuston kokouksesta 10.5.2017.