Kansalta vahva mandaatti

Sunnuntaina käytyjen presidentinvaalien lopputulos oli presidentin valinnan osalta selkeääkin selkeämpi eikä jätä tilaa spekulaatioille. Niinistön valinta oli tuskin kenellekään yllätys, mutta etumatkan suuruus muihin hieman ehkä yllätti.

Istuva presidentti Sauli Niinistö sai seuraavalle kuusivuotiskaudelle Suomen kansalta poikkeuksellisen vahvan mandaatin jo ensimmäisellä kierroksella. Niinistön 62,7 prosentin osuus koko maan äänimäärästä hakee vertaistaan. Tosin Loviisassa Niinistön kannatus oli vieläkin suurempaa eli 67,4 prosenttia ja Lapinjärvelläkin 63,8 prosenttia.

Käytännössä Niinistö sai jo ensimmäisellä kierroksella suurin piirtein saman verran ääniä kuin vuoden 2012 vaalien toisella kierroksella, jolloin Niinistön osuus oli 62,6 prosenttia ja Haaviston 37,4 prosenttia.

Nyt toiseksi sijoittuneen Haaviston saama 12,4 prosenttia ja muiden ehdokkaiden vaatimattomat prosentit kertovat kansalaisten tyytyväisyydestä Niinistöön. Muista ehdokkaista ei tulosten perusteella voi juurikaan vetää mainittavia johtopäätöksiä.
Loviisan seudulla presidentinvaalien äänten jakautuminen piti sisällään kuitenkin muutamia pieniä yllätyksiä tai pikemminkin erikoisuuksia.

”Istuva presidentti Sauli Niinistö sai seuraavalle kuusivuotiskaudelle Suomen kansalta poikkeuksellisen vahvan mandaatin jo ensimmäisellä kierroksella.”

Se, että Loviisan ylivoimaisesti suurin puolue Ruotsalainen kansanpuolue, joka keräsi vajaa vuosi sitten pidetyissä kuntavaaleissa 47,3 prosenttia äänistä, kokosi nyt oman ehdokkaansa Nils Torvaldsin taakse vain 5,3 prosenttia Loviisan äänistä, näyttää numeroiden valossa rökäletappiolta. Varsinkin, kun Rkp:n pahin kilpailija Perussuomalaiset saivat ehdokkaalleen Laura Huhtasaarelle Loviisassa 5,4 prosenttia äänistä eli täpärästi kymmenesosan tai käytännössä kolme ääntä enemmän kuin Rkp.

Viime vuoden aikana ryvettyneeltä ja jakautuneelta Perussuomalaisilta vaalitulos Huhtasaaren vaalitulos Loviisassa oli kohtalainen, vaikka tosiasiassa puolueen vuoden 2017 kuntavaaleissa saamaan 6,9 prosentin ääniosuuteen nähden äänimäärä pieneni nyt 1,5 prosenttiyksiköllä.

Rkp:n heikon äänimäärän syynä lienee puolueensa ainoana ehdolle halunnut kiistanalainen ehdokas, joka jakoi mielipiteitä Rkp:n sisällä. Vaikka Rkp:n paikallinen vaalikoneisto toki kampanjoi virkansa puolesta Torvaldsin puolesta, puuttui Rkp:n kampanjasta ehkä sellainen aatteen palo, jollainen yleensä nähdään hehkuvan kunta- ja eduskuntavaalien yhteydessä.

Edes se, että Torvalds oli ainoa ehdokas, joka avoimesti ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, ei saanut Nato-jäsenyyden kannattajia laajemmin ryhmittymään hänen tuekseen. Torvaldsin valtakunnallinen jumbosija ja 1,5 prosentin osuus äänistä kertoo vahvasti kuitenkin vain sen, että presidentinvaali on ensisijaisesti henkilövaali. Myös suurin osa Rkp:n perinteisistä loviisalaisäänestäjistä lienee livennyt varmistamaan Niinistön valintaa. Lapinjärvellä äänten jakauma oli melko lailla samanlainen, paitsi Paavo Väyrysen kohdalla, joka punnersi yllättäen kolmanneksi.

Varsin värittömät vaalit on nyt käyty, ja lopputulos on kansan selkeälle enemmistölle mieluinen. Valtakunnassa kaikki ehkä riittävän hyvin.

Kansakunnan eheyttämistä edistäneen Niinistön laveasta politiikasta kertoo sekin, että rajun tappion kärsinyttä vasemmistoa edustanut Merja Kyllönen totesi MTV3:n haastattelussa, että ”olemme saaneet rauhan presidentin ja, että vasemmiston arvot ovat voittaneet näissä vaaleissa”. Paljon sanottu porvaripresidentistä.

Joka tapauksessa Sauli Niinistö jatkaa toisen ja samalla viimeisen kuusivuotiskautensa tasavallan presidenttinä vuoteen 2024 saakka, jonka vuoden elokuussa hän täyttää 76 vuotta. Kuudessa vuodessa ehtii tapahtua paljonkin, ja poliittinen kenttä muuttua merkittävästi seuraaviin presidentinvaaleihin mennessä. Seuraavia sopivia ehdokkaita on ajettu asemiin ja presidenttiputkeen jo hyvissä ajoin vuoden 2024 vaalit tähtäimessä.