Kalakisan eläinsuojeluilmianto kuumensi tunteita Sahaniemellä

Eläinsuojelulain tulkinta, jonka mukaan onkikilpailujen jokainen saaliskala on välittömästi tapettava kuumensi tunteita eläkeläisten onkikilpailuissa Sahaniemessä tiistaina. Kisoista tehtiin eläinsuojeluilmianto viranomaiselle. Lähes kaikki rikkoivat eläinsuojelulakia.

SAHANIEMI Tiistain onkikilpailut alkoivat leppoisassa säässä, ja noin 30 Eläkeliiton piirin rannaltaonkijaa eri puolelta Etelä-Suomea hakeutuivat tasaisin välein Sahaniemen rannoille Loviisan Eläkkeensaajien järjestämässä piirinmestaruuskilpailuissa.

Valvontaiskusta ennakkovihjeitä

Onkikilpailun järjestäjät olivat saaneet puhelimitse vihiä, että Itä-Uudenmaan eläinsuojeluviranomaiset olisivat ilmiannon johdosta tulossa Porvoosta käsin tekemään valvontatarkastusta Sahaniemelle varmistaakseen, että kaikki onkikilpailun kalat on lopetettu eläinsuojelumääräysten tiukan tulkinnan mukaisesti välittömästi.
Myös Loviisan Sanomat sai samanlaisen vinkin ja lähti paikalle.

Kukaan ei näyttänyt lopettavan

Kalaa – lähinnä pientä salakkaa, särkeä, lahnaa ja pientä ahventa – näytti nousevan tasaiseen tahtiin. Pikainen kierros onkijoiden keskuudessa osoitti, ettei kukaan näyttänyt lopettavan saaliskalojaan ennen muovipussiin siirtämistä. Ei, vaikka kilpailun järjestäjä oli etukäteen kertonut odotettavissa olevasta valvontakäynnistä. Tarkastajiakaan ei näkynyt missään, mutta Loviisan Sanomat tavoitti ilmiannon saaneen tarkastajan myöhemmin alla olevaa juttua varten.

Porvoolainen Pirjo Forsblom nosteli Sahaniemen kaakkoiskulmassa tottunein ottein pikkukaloja, ja siirteli niitä erikseen tappamatta reppuunsa. Loviisan Sanomien kysymykseen, että etkö lopeta niitä heti pyydystämisen jälkeen, kuten eläinsuojelulaki vaatii, Forsblom hieman hätkähti.

”Pitää sitten alkaa tappamaan”

– Uskomatonta tuollainen määräys. Pitää niitä sitten varmaan alkaa tappamaan, tuumi Forsblom, ja nosti Loviisanlahdesta jälleen noin viisitoistasenttisen lahnan.

Nirri pois. Porvoolainen Pirjo Forsblom ei kilpailun kiireessä kaikkia pikkukaloja heti lopettanut, mutta näytti kuinka hieman isomman lahnan niska murtui napakasti rapsahtaen. Myös hän piti tulkintaa eläinsuojelulaista liian jyrkkänä ja hankalana. Kuva: Arto Henriksson

– Näin ikkään!, huudahti Pirjo Forsblom ja paiskasi lahnan voimalla tantereeseen, nosti nopeasti kalan käsiinsä, nirvaisi mereneläimeltä vielä varmuuden vuoksi niskat nurin, ja pani pussiin.
Forsblom heitti nopeasti taas koukun veteen, kumartui kalakassinsa ylle, ja tokaisi hiljaa kassin suuntaan ”olkaa sitten hiljaa, jos tarkastaja tulee”.
Sen jälkeen olikin mentävä rantakiville pesemään tapetun kalan limasta ja verestä sotkeutuneet kädet.
Forsblom vitsaili ryhtyvänsä ammattikalastajaksi, ja kalastamaan troolilla silakkaa, joita ei vielä sentään laajemmin vaadita yksitellen lopetettaviksi.

– Hölmöläisen hommaa!, Aina vain hullummaksi menee!, huudahti naapurikiveltä porvoolaismies, joka halusi kommentoida anonyymisti.

Lopetussääntö en saanut kannatusta

Kalastusajan päätyttyä tasan kello 14 onkijat kokoontuvat pulleine pusseineen Sahaniemen punaiselle kopille punnitukseen. Pikkukalaa oli noussut kilokaupalla. Eläkeläiset onkivat tiistaina Sahaniemestä yhteensä 108,62 kiloa kalaa
Kalapusseista ei kuulunut rapinaa, eikä kukaan tarkistanut olivatko kaikki sadat sintit surmattu sukkelasti vai menehtyneet tukehtumalla kituen.

Loviisan Sanomien kysymys, että lopetitko kaikki kalat heti pyydystämisen jälkeen nostatti monenlaista reaktiota hilpeästä huvittuneisuudesta väkevään kiukkuun.

Pitääkö myös madot ja toukat lopettaa?

Määräys kalojen välittömästä lopettamisesta ei saanut kannatusta harrastuskalastajien keskuudessa. Monien mielestä se on tavallisten onkijoiden turhaa syyllistämistä. Yksi arvioi, että seuraavaksi myös madot ja toukat pitkää lopettaa ennen onkireissua.
Porvoolainen Matti Paulamäki nosti vaa’alle 5656 gramman kalapussin, jossa oli arviolta runsaat kaksisataa pikkukalaa. LS:n kysymys, tapoitko kaikki yksitellen. Saa Matin naurahtamaan.
– Kaikki nämäkö? Pieniä salakoita. Ei niitä rupea kukaan yksitellen lopettamaan, Matti tuhahti.

Eläinrääkkäystäkö?. Loviisalainen vapaa-ajankalastaja Leif Walander piti saaliskalojen lopettamisohjetta typeränä vouhotuksena, ja aikoi jatkaa kalastamista kuten ennenkin. Kuva: Arto Henriksson.

– Juu, muistin, muistin tappaa kaikki, naurahti loviisalainen Liisa Paavilainen tulkinnanvarainen pilke silmäkulmassa. Hän nosti puntariin 4155 grammaa pikkukalaa.
Loviisalainen kalastusveteraani Leif Walander saapui punnituskopille, ja arvio painoksi 4800 grammaa. Arvio osui täsmälleen samaksi kuin punnitustulos.

Turhaa verta ja sotkua kalareppussa

Leif Walander tuohtui silmin nähden jyrkästi eläinsuojelulain tiukoista tulkinnoista.
– Jos jokainen pikkukala pitää erikseen tappaa, verta ja sotkua on joka paikassa. Kalakassi lainehtii veressä. Lisäksi se vie aikaa. En minä todellakaan ruvennut näitä yksitellen tappamaan, Walander tuhahti, ja nosti kalapussia.

– Kateelliset luulevat, että täältä saadaan arvokalaa, mutta tämä on hyödyllistä hoitokalastusta, kun putsataan pientä roskakalaa pois Loviisanlahdelta, Walander muistutti. Hän kertoi saaneensa kilpailussa myös kuhan, jonka pituus oli 38 senttiä, kun alamitan raja on 42 senttiä. Se oli päästettävä takaisin mereen.

”Haluavat kieltää onkimisen Suomessa”

– Näiden sääntöjen takana on niitä, jotka haluavat, että onkiminen loppuu Suomesta kokonaan. Täysin typerää, Walander manasi.
Hän myös muistutti, että kalakilpailussa rantakivillä ylimääräinen kalankäsittely lisää myös tapaturmariskejä, ja tulehtuvien haavojen riskiä.
Onkikilpailujen järjestäjien edustajana toiminut Raija Viklund Loviisan eläkkeensaajista näytti Sahaniemen rantojen vesialueen omistajan Loviisan kaupungin 21.2.2019 myöntämää lupaa, jossa luetellaan monia sääntöjä ja ehtoja, mutta kalojen lopetuksesta ei ole vaatimuksia.

Ruokavirastolla jyrkkä laintulkinta

Helsingin Sanomien tämän vuoden SM-pilkkikisojen yhteydessä haastatteleman ja eläinsuojelulain noudattamista valvovan Ruokaviraston ylitarkastajan Taina Mikkosen mukaan laki on selkeä eikä tulkinnanvaraa tässä tapauksessa ole.
”Lainsäädäntö edellyttää, että kaikki eläimet tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Kaloja ei ole poissuljettu tästä säännöstä. Niitä ei saa jättää jäälle sätkimään ja tukehtumaan”, Mikkonen sanoi HS:lle.

Tämän jutun lopussa olevassa jatkojutussa Loviisan alueesta vastaava valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen kertoo kaloja ja matoja koskevista eläinsuojelulain tulkinnoista.

Mato-ongintaa. Kalakisan järjestelyistä vastanneet Raija Viklund Loviisan Eläkkeensaajat ry:stä ja Topi Hämäläinen SEKPL:n Uudenmaan piiristä punnitsivat porvoolaisen Matti Paulamäen 5650 gramman saalista ja odottelivat turhaan eläinsuojelutarkastajan ratsiaa. Kuva: Arto Henriksson.

Valvontaeläinlääkäri: ”Eläinsuojelulaki koskee myös kaloja ja onkimatoja”

Valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteisen mukaan eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, myös kaloja, jotka pitää lain mukaan lopettaa heti pyydystämisen jälkeen. Kalakisoista on tehty jo runsaasti eläinsuojeluilmoituksia.

PORVOO/SAHANIEMI Valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen Porvoon ympäristöterveydenhuollosta kertoi, että Loviisan Sahaniemen onkikilpailuista tehtiin eläinsuojeluilmoitus, ja valvontaviranomainen oli tulossa paikalle, mutta joutuikin lähtemään toiselle tehtävälle.
– Saimme tosiaan eläinsuojeluilmoituksen koskien Loviisassa järjestettäviä kalastuskisoja, ja ilmoituksen huolenaiheena oli se että kaloja ei lopetettaisi eläinsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla pikaisesti, tarpeetonta kärsimystä välttäen, kertoi valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen Loviisan Sanomille keskiviikkona.

Loviisan onkikisoista tehtiin ilmianto

– Olin yhteydessä kisojen toimihenkilöistä puheenjohtajaan, jota neuvoin antamaan kisaajille ohjeistusta kalojen asianmukaisesta lopetuksesta, ja kerroin että tulisimme paikalle. Hän ystävällisesti toivotti meidät tervetulleeksi valvomaan kisoja.
– Tarkoitus oli siis käydä paikalla suunnilleen punnitusten aikaan, mutta harmillisesti meidän aikataulumme ei kuitenkaan lopulta sopinut kisojen aikatauluun, eli emme päässeet paikalle, Lähteinen totesi.

”Laki koskee ihan kaikkia eläimiä”

Eläintensuojelulaki koskee Lähteisen mukaan ihan kaikkia eläimiä, myös kaloja sekä onkimatoja ja -toukkia. Lähteisen mukaan kaloja koskee lopetusasetuksessa vain vaatimus siitä, että eläimiä tulee varjella vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä lopetuksen ja siihen liittyvien toimien aikana.
Lisäksi kansallisessa eläinsuojelulaissa oleva vaatimus, että eläin on asianmukaisesti tainnutettava tai lopetettava siihen soveltuvalla menetelmällä ennen verenlaskun aloittamista, sekin koskee myös kaloja. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tarkentavaa kansallista lainsäädäntöä kalojen lopetuksen ja teurastuksen osalta.

”Myös kalat tuntevat kipua”

Lähteinen kertoi, että lähtökohtaisesti kalat on siis lainsäädännön mukaan lopetettava asianmukaisesti mahdollisimman pian noston jälkeen, eikä niitä saa jättää tukehtumaan itsekseen. Kalojen kiputunnosta on tullut paljon uutta tutkimustietoa viime vuosien aikana, ja on Lähteisen mukaan ihan selvää että kalat tuntevat kipua, aivan kuten meille tutummat kotieläimet.
– Lisääntynyt tietoisuus kalan kiputunnosta ja kognitiosta onkin saanut ihmiset paremmin tiedostamaan kalojen pikaisen lopetuksen tarpeen, ja valvontaeläinlääkäreille ympäri Suomen on nyt viime aikoina tehty runsaasti eläinsuojeluilmoituksia koskien kalakisojen puutteellisia lopetuskäytäntöjä, Lähteinen totesi.

Myös matojen onkikäyttö syynissä

– Matojen ja toukkien sekä muiden selkärangattomien kiputunnosta on tietenkin huomattavasti vähemmän tutkimustietoa olemassa, joskin sekin on merkittävästi lisääntynyt viime aikoina, ja vaikuttaa siltä että lisääntyvä tutkimustieto tulee tässäkin asiassa herättämään vielä laajemminkin pohdintaa juurikin elävien matojen onkikäytöstä, Lähteinen arvioi.
– En ole kuullut että asiassa olisi toistaiseksi tehty mitään ”linjausta” siitä, mikä on ”tarpeellista” ja mikä ”tarpeetonta” elävien matojen onkikäytössä, enkä siis ole tietoinen, että siihen toistaiseksi olisi otettu esimerkiksi keskusviranomaisemme taholta kielteistä kantaa, Lähteinen kertoi.

”Tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille”

Mikäli valvontojen yhteydessä havaitaan puutteita eläinsuojelulain noudattamisessa, voidaan asiassa antaa eläinsuojelulain §42 mukainen määräys tai kielto, eli määrätä kalastaja lopettamaan kalat välittömästi noston jälkeen. Lisäksi asiassa voidaan tarvittaessa tehdä tutkintapyyntö poliisille epäillystä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta.

Tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen tuottaminen eläimelle lopettamalla se puutteellisin menetelmin voisi muilla eläimillä, esimerkiksi kissalla ja koiralla, täyttää jopa törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit, mutta oikeuskäytäntö kalojen osalta käsittääkseni toistaiseksi puuttuu, valvontaeläinlääkäri Lähteinen kertoi.

Vesiämpärin oloja seurattava

Loviisan Sanomien kysymykseen saako kaloja säilyttää elävinä vesiämpärissä Tanja Lähteinen pohti veden happipitoisuutta ja muita olosuhteita ämpärissä.
– Saaliskalan elävänä säilyttäminen vesiämpärissä antaa kalalle mahdollisuuden hengittää, ainakin mikäli kalatiheys on pieni ja ämpärin vesimäärä, sekä veden happipitoisuus on riittävä.

– Ongelmaksi voi muodostua pitkä odotusaika, ja jos kala on pyydystettäessä vaurioitunut, ja kokee näin kipua, aiheuttaa tämä ylimääräinen odotus sille jälleen tarpeettomasti kärsimystä ja tuskaa. Koska kalan lopettaminen heti noston jälkeen on kuitenkin käytännössä ihan mahdollista tehdä, on se aina suositeltavin toimintatapa.

Entä troolareissa, joissa kerralla pyydystetään miljoonia silakoita. Pitäisikö ne yksitellen vai kerralla jotenkin tappaa, jotta eivät tukehdu hitaasti kuoliaaksi?

Laki koskee myös ammattikalastusta

– En tunne ammattikalastusta ja troolausta käytännössä ollenkaan, enkä ole joutunut valvontatilanteissa tähän asiaan tutustumaan. Lähtökohtaisesti lakimme toki koskee myös ammattikalastusta, mutta koska en tunne heidän käyttämiään menetelmiä, en pysty ottamaan kantaa asiaan, Lähteinen vastasi.

– Huomionarvoista asian arvioinnissa on myös eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön ”tarpeeton kipu tuska ja kärsimys”, mikä tarkoittaa että myönnämme lainsäädännössämme, että joskus on ”tarpeellista” tuottaa eläimille kipua, tuskaa ja kärsimystä.
– Esimerkiksi elintarviketuotannossa eläimille kyllä aiheutuu normaaleissa pito-oloissa ja nykyisin hoitotavoin ajoittain kipua ja kärsimystä, mutta tästä huolimatta tällaisia pito-oloja ja hoitotapoja voidaan pitää yleisesti ottaen yhteiskunnassamme, ja siten lainsäädäntömme nojalla, ”tarpeellisena” ja siten sallittuna, Lähteinen valotti.

”Tarpeellinen” kipu sallittua

– Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kettua saa turkistarhassa pitää erittäin paljon pienemmässä tilassa, kuin mitä eläintarhassa – eli tässä on lähdetty siitä että turkistarhauksessa ketulle on ”tarpeellista” tuottaa pienen pitopaikan aiheuttamaa stressiä ja siten kärsimystä, kun taas eläintarhassa tällainen ei ole ”tarpeellista”.

– Kalastuskilpailuissa kalojen lopettamatta jättäminen, eli itsekseen kivuliaasti tukehtuminen, ei ole ”tarpeellista” kipua, kärsimystä ja tuskaa, ja siten se on kiellettyä, erityisesti kun lopettaminen heti noston jälkeen on käytännössä täysin mahdollista tehdä, Lähteinen tähdensi.
– Nyt keskustelu kiputunnosta ja kognitiosta on siirtynyt kaloihin, ja jossain tulevaisuudessa se siirtyy todennäköisesti myös selkärangattomiin, arvioi Lähteinen.

Eläintensuojelulaki

  • Nykyinen eläinsuojelulaki tuli voimaan vuonna 1996.
  • Esitys uudeksi ”eläinten hyvinvointilaiksi” annettiin eduskunnalle syyskuussa 2018.
  • Uusi eduskunta käsittelee eläinten hyvinvointilakia tämän vuoden aikana.
  • Uusi laki korvaisi eläinsuojelulain ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.
  • Eläintensuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, mutta lopetusasetus ei koske kaloja

Eläkeläisten piirinmestaruuskilpailun tulokset: