Vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien kaupat ovat saaneet myydä aiempaa vahvempaa olutta sekä juomasekoituksia. Osa kauppiaista ei kuitenkaan ota niitä valikoimiinsa.

VALKO Kauppias Pauliina Silventoinen purkaa 4,7 alkoholiprosentin oluita laatikoista hyllyyn.
– Huumorimielellä on kysytty vahvempia jo maanantaina, hän kertoi eilen iltapäivällä.

Silventoinen ei aio ottaa vahvempia, korkeintaan 5,5 prosentin juomia myyntiin, vaikka uusi alkoholilaki antaisi siihen mahdollisuuden.

– Panimot kyllä tyrkyttävät. Ehkä en ole se, joka ensimmäisenä lähtee testaamaan tätä juttua.

Silventoisen Meidän kauppa ei kuulu mihinkään ketjuun.

– Saan tehdä mitä haluan.

Silventoinen aikoo ottaa vahvempaa olutta myyntiin, jos joku sitä haluaa.

– Juomasekoitteita, nk. limuviinoja, laitan myyntiin kesäksi.

Kyläkauppiaan toive olisi ollut, että alle sadan neliön kauppojen myynti olisi vapautettu.

– Se olisi tuonut myyntietua ja parempaa valvontaa. Ja tuonut hintoja alaspäin.
Pienet kaupat hävisivät, kun aukioloajat vapautettiin. Nykyisin myös isot liikkeet voivat pitää ovensa avoinna esimerkiksi sunnuntaisin.

Ei mitään uutta

Kaupungin aikuissosiaalityön palveluvastaava Agneta Alm toteaa yleisenä näkemyksenä olevan, että promillerajan nostamisen seurauksena oheis- ja haittakustannukset lisääntyvät.

– Eihän näköpiirissä ole menojen vähentymistä, sehän on yleinen näkemys sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Tarvitaan päihde-, katkaisu- ja avopalveluita, jopa laitoshoidon palveluita. Näitä on jo tarjolla. Jos määrä lisääntyy, niin myös budjetti kasvaa.

Alm huomauttaa, että alkoholilain uudistuspäätös on niin tuore, etteivät päättäjät ole ehtineet istua alas ajattelemaan asiaa.

Johtava lääkäri Tero Taipale sanoo, ettei alkoholilain muutos herätä hänessä ajatuksia puoleen tai toiseen.

– Ensimmäinen ajatus oli, että eihän tästä mitään seuraa, että kalja vahvenee. Mutta mistäs sen tietää.

– Känniin saa itsensä miedommallakin kaljalla. Huume ei ole uusi.

Taipale huomauttaa, että asiantuntijoiden väite saatavuuden vaikutuksista käytön lisääntymiseen saattaa hyvinkin pitää paikkaansa.

– Toisaalta Suomessa oli ongelmia kieltolainkin aikana, vaikka saatavuus oli periaatteessa nolla. Ihan pelkästä saatavuudesta se ei johdu.

Taipale sanoo, ettei hänellä ole tietoa siitä miksi lakimuutos yleensä piti ajaa läpi.

– Kuka siitä hyötyy? Miksi pitää saada vahvempaa kaljaa? Sehän on kauhean makuista.

Taipale aprikoi, että Loviisan seudulla alkoholiongelmaisten määrät noudattelevat suurin piirtein muun maan keskiarvoja.

– Apua saa jos sitä haluaa. Yleensä ongelma on se, että apua kannattaisi hakea hyvissä ajoin, kun asioille voi vielä tehdä jotain ja on vielä jotain. Kun rakentamispalikat on loppu, niin eihän kukaan voi elää elämää toisen puolesta.

Taipale huomauttaa, että Suomessa on yhä vallalla machompi kulttuuri kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Äijäilyä ei katsota samalla tavalla pahalla silmällä, ei ällöflirttailun eikä viinan vetämisenkään puolesta.