Huoltovarmuus on yhä valtion tärkein tehtävä: ihmisten on saatava syötävää, oli tilanne mikä tahansa. ”Mikään ei mene sen edelle. Tässä juhlassa ollaan täysin ytimessä”, totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sadan metrin korkeuteen yltävän viljasiiloston juurella.

VALKO Vastaperustettu Suomen valtio asetti ykkössijalle ruokahuollon turvaamisen perustamalla Valtion Viljakonttorin vuonna 1918. Sen tehtävää viljan varastoinnissa ja käsittelyssä jatkaa Suomen Viljava Oy, jonka yksi satamayksikkö sijaitsee Loviisan Valkon satamassa.

Nuori valtio asetti viljan huoltovarmuuden etusijalle. 1900-luvun alussa viljan tarpeesta huolehti emämaa Venäjä. I maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena Suomea kohtasi kuitenkin elintarvikepula.

– Valtion Viljakonttorilla haluttiin priorisoida huoltovarmuus, eli se turvattiin, oli tilanne mikä tahansa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä taustoitti ennen juhlapuhettaan.

– Tämä ei ole tavanomaista maailmalla.

Leppä sanoi huoltovarmuuden olevan yhä valtion tärkein tehtävä.

– Arvioimme tarpeita koko ajan. Ei pidä tuudittautua siihen, että kaikki on itsestään selvää.
Arvioinnin taustalla ovat niin ilmastoasiat kuin globaali tilannekin.

Viime kesänä Suomessa kärsittiin sateista, tänä vuonna on koettu poikkeuksellisen pitkä ja kuuma hellejakso. Lepän mukaan tässä vaiheessa ei vielä voida sanoa, miten viljavarastoja mahdollisesti käytetään.

– Katsomme sadon ja sen laadun. Tässä vaiheessa Lounais-Suomi on kärsinyt eniten.
Lepän mukaan näillä näkymin satoa tulee 60–70 prosenttia normaalista.
– Huolenaiheena on maatalouden kannattavuus, joka on a ja o.

Valtio on jo päättänyt tulla viljelijöitä vastaan aikaistamalla tukimaksujen maksatusta. Ensimmäistä tukierää myös kasvatetaan isommaksi. Lisäksi sadonkorjuun ulkopuolella olleita alueita on otettu käyttöön. Nämä toimet on hyväksytty Euroopan unionissa.
Lisäksi OP:n entinen konsernijohtaja Reijo Karhinen tekee parhaillaan selvitystä maatalouden kannattavuudesta. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Tärkein tehtävä

Juhlapuheessaan Leppä korosti viljan saatavuuden turvaamisen olevan valtiolle yhä kaikkein tärkein tehtävä.
– Se on kaikkein tärkeintä, mikään ei mene ruuan edelle. Tässä juhlassa ollaan täysin ytimessä.

Suomen Viljava Oy on valtion omistuksessa ja valtion omistajaohjauksen kannalta se onkin yksi tärkeimmistä. Yrityksen erityinen tehtävä on omalta osaltaan turvata kotimaisen elintarvikeketjun toiminta poikkeusoloissa.

– Valtion kannalta Viljava on valtion infrastruktuuriyhtiö. Se on viljalogistiikan selkäranka.
Leppä arveli, että Viljavan merkitys pikemminkin lisääntyy, kun ”näitä kelejä katsoo”.

Lisää varastokapasiteettia

Myös Suomen Viljava Oy:n toimitusjohtaja Pasi Lähdetie korosti yhtiön merkitystä.
– Sata vuotta on pitkä aika. Yhteiskunta ja viljakauppa ovat kehittyneet. Vilja on kuitenkin yhä ruokaketjun perusta ja logistisesti yhtiöllä on iso merkitys.

Lähdetie mainitsi, että maailman ruokahuolto pyörii pitkälti sen varassa, että uutta satoa korjataan ja että se liikkuu. Loppuvarastoissa viljaa on vain pariksi kuukaudeksi.

Lähdetie korosti Viljavan kehittämistoimien vahvistavan yrityksen mahdollisuuksia toimia, mikäli kohdalle sattuisi kansallinen ruokakriisi.

– Olemme lähes tuplanneet varastokapasiteettimme kahden vuoden aikana.
Yhtiö hyödyntää lisäksi viljapölyn suurelta osin omassa energiantuotannossaan. Kokemäellä on lisäksi proteiinin tuotantoa. Lähdetie totesikin yhtiön lepäävän monen kivijalan päällä.

Viljava on panostanut lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä digitalisaatioon.
Lähdetien mukaan yrityksen taloudellinen tila on hyvä, samoin omavaraisuusaste.

Satavuotisjuhlaan osallistui Valkossa suuri joukko viljakauppiaita. Juhlan aikana pääsi tutustumaan myös viljasiiloihin lähes huipulta, eli 65 metrin korkeudesta. Kirkkaalla säällä siilon huipulta saattoi erottaa nykyisin Venäjälle kuuluvan Suursaaren silhuetin.

Historia opettanut

Leppä sanoi Viljavan olevan hyvä esimerkki maailmalle kriiseihin varautumisesta.
– Pitää varautua ja seurata aikaa. Muutosta ei voi mennä pakoon.

I maailmansodan syttyessä 1914 Suomen suuriruhtinaskunnassakaan ei ollut varauduttu huoltokriisiin. Maailmansotaa, Venäjän vallankumousta ja Suomen sisällissotaa seuranneina vaikeina vuosina kävi ilmeiseksi, että kriisivarastot tarvitaan.

1918 perustettiin Valtion Viljakonttori, se muuttui 1928 Valtion viljavarastoksi, joka toimi maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
1930 viljavarasto alkoi huolehtia myös muiden elintarvikkeiden hankinnasta.
II maailmansodan aikana perustettiin kansanhuoltoministeriö. Talvisodan jälkeen yli 10 prosenttia viljelymaasta jäi itärajan taakse.
1941 perustettiin Suomen viljavarasto.

Jatkosodan aikana Saksa oli ainoa maa, josta Suomeen saatiin viljaa. 1944 Ruotsi korvasi saksalaisviljan tilanteessa, jossa Suomi teki rauhan Neuvostoliiton kanssa.

Sotavuosien jälkeen Suomessa päädyttiin siihen, että pelkästään tuontiviljan varaan ei voida laskea. Aloitettiin rakennusohja viljavarastojen rakentamiseksi.
Tuolloin suurin osa viljasta tuli Neuvostoliitosta. 1970-luvulla NL kuitenkin muuttui viljan viejästä sen tuojaksi.

1951 Suomeen rakennettiin Loimaan siilot. Valtion viljavarastolla oli viljan tuontimonopoli sekä nk. interventiovastuu, jonka tarkoituksena oli pitää hinnat vakaina. Lisäksi perustettiin Huoltovarmuusrahasto.

Valtion omistajaohjauksessa

1959 rakennettiin satamavarasto Naantaliin. Se on yhä merkittävin viljan tuonti- ja vientipaikka ja nykyisen Viljavan ”kruununjalokivi”.

Euroopan unionin alkuvuosina 1990-luvun alkupuolella Suomesta tuli Venäjälle vietävän viljan läpikulkupaikka. Varmuusvarastointi tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi.

Suomen Viljava Oy perustettiin vuonna 2007. Se toimii valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen valvonnassa.

Vuonna 2015 alkoivat uudet investoinnit. Valkoon valmistui viime vuonna kolme Viljavan hallia, neljäs halli on viimeistelyä vaille valmis, se otetaan käyttöön parin viikon sisällä.

Valkon sataman korkein rakennus, Viljavan siilot, valmistuivat jo 1985. Yhteen siiloon mahtuu suurin piirtein yhden Itämerellä seilaavan viljalaivan lasti.

 

Kuva: Työpaikka. Suomen Viljava Oy:n varastoesimies Jorma Ruhan työpaikalla viljasiilojen huipulla avautuu upea näkymä. Kirkkaalla säällä horisontissa näkyvät Suursaaren muodot. Kuva: Marita Itävuori

Suomen Viljava Oy
  • 19 toimipistettä 16 paikkakunnalla eri puolella Suomea.
  • Viljavan varastojen kautta kulkee lähes puolet maassa kauppaan tulevasta viljasta.
    Naantalissa, Raumalla, Helsingissä, Loviisassa ja Kotkassa sijaitsevien satamavarastojen kautta kulkee suurin osa Suomen vienti- ja tuontiviljoista.
  • Viljavalla on Korian, Kouvolan, Kokemäen ja Perniön varastojen yhteydessä käytössä suuritehoiset viljakuivurit.