Jos olisikin käyty maakuntavaalit…

Kommuntorget laski käytyjen kuntavaalien tulosten perusteella, millaisia maakuntavaltuustot olisivat, jos kevään kuntavaalit olisivatkin olleet maakuntavaalit. Mitään suurta uutista laskelmat eivät tuottaneet, mutta vahvistivat käsitystä siitä, että Keskustasta on tulossa ylivoimainen maakuntapuolue.

Myös Kuntalehti pureutuu aiheeseen todeten, että maakuntauudistus on tuomassa Keskustalle eniten uusia valta-asemia ja luottamustehtäviä. Keskusta olisi kuntavaalien tulosten perusteella yhdeksässä maakunnassa suurin, eli puolet 18 maakunnasta olisi Keskustan johtamia. Kokoomus olisi suurin kahdessa ja RKP yhdessä maakunnassa.
Keskusta olisi noussut suurimmaksi puolueeksi maakuntavaaleissa kuntavaalien tulosten mukaan Kainuussa, Lapissa, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

SDP olisi suurin puolue Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa. Pirkanmaalla se jakaisi suurimman puolueen paikan Kokoomuksen kanssa.
Kokoomus olisi suurin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä jaetulla ykkössijalla Pirkanmaalla.
RKP olisi suurin Pohjanmaalla. Pohjanmaa on ainoa maakunta, jossa yksi puolue olisi saanut ehdottoman enemmistön.
Oma kysymyksensä on, miten verrataan maakuntavaltuutetun vaikutusvaltaa suuressa ja pienessä maakunnassa. Isossa maakunnassa asiat ovat isompia, mutta toisaalta valtaa on jakamassa enemmän maakuntavaltuutettuja kuin pienessä. verrataan maakuntavaltuutetun vaikutusvaltaa suuressa ja pienessä maakunnassa. Isossa maakunnassa asiat ovat isompia, mutta toisaalta valtaa on jakamassa enemmän maakuntavaltuutettuja kuin pienessä.

RKP olisi saanut paikkoja neljässä maakunnassa eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Vasemmistoliitto olisi jäänyt ilman paikkaa Etelä-Karjalassa. Kaikki muut eduskuntapuolueet, myös pienin eduskuntapuolue kristillisdemokraatit, olisivat saaneet edustuksen kaikkiin maakuntavaltuustoihin.
Uudellamaalla ykkönen olisi Kokoomus, toinen Vihreät ja kolmas Sdp. Rkp, Vasemmisto ja Perussuomalaiset jakavat neljänneksi suurimman puolueen paikan. Keskusta oli seitsemäs ja kristillisdemokraatit pienimpänä. Edustajia on yhteensä 99.
Kymenlaaksossa suurin olisi demarit, kakkosena Kokoomus ja ja kolmantena keskusta. Perussuomalaiset ja Vihreät jakavat neljännen sijan, vasemmisto olisi viidenneksi suurin, seuraavina vielä kristillisdemokraatit ja muut -ryhmä. Edustajia on yhteensä 59.

Ensi vuoden tammikuussa, presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä järjestettävät maakuntavaalit ovat Suomen ensimmäiset aluevaalit. Ensimmäisen kerran jälkeen maakuntavaalit käydään aina huhtikuussa yhdessä kuntavaalien kanssa joka neljäs vuosi huhtikuussa. Ensimmäisiin maakuntavaaleihin on ehdokkaat jätettävä jo joulukuun puolivälissä. Valittavat maakuntavaltuutetut tulevat päättämään muun muassa miten kunnalta siirtyvät sote-palvelut maakunnassa järjestetään. Loviisasta ja Porvoostakin on vaikea maakuntavaltuustoon ponnistaa, mutta luovuttaa ei toki kannata ennen kuin kisa on alkanut.