Joku on virheistä vastuussa

Loviisan kaupunginhallitus teki ylimääräisessä kokouksessaan tiistaina varsin rajun ja vaikean, mutta todennäköisesti ainoan oikean päätöksen sulkea toistaiseksi kokonaan Harjurinteen koulun uuden osan keittiötä ja liikuntasalia lukuun ottamatta. Käytännössä kaikki uuden puolen toiminta eli oppilaat ja koko henkilökunta, siirretään sieltä täältä hankittaviin väistötiloihin.

Uuden koulun sulkemisen sanotaan tehtävän oppilaiden ja henkilökunnan terveyden ja työrauhan varmistamiseksi. Vuonna 2014 valmistuneeseen kouluun on määrä palata vasta, kun koulun korjaus on valmis ja tilojen turvallisuus varmistettu. ”Evakuoinnin” laajuutta kuvaa, että se koskee yli 200 oppilasta. Kaupungin tiedotteen mukaan suojaväistö kestää enintään puolisentoista vuotta eli vuoden 2019 syyslukukaudelle. Tilapäiset parakit täyttävät jälleen koulun pihan kuluvan vuoden syksyllä.

Samaan aikaan tutkimukset yläasteikäisten ja lukiolaisten käytössä olevien suomenkielisen koulukeskuksen vanhempien tilojen kunnosta ja turvallisuudesta jatkuvat. Osa tiloista peruskorjattiin perusteellisesti vuoden 2005 alussa raivonneen tulipalon jälkeen. Vanhan osan tuloksia odotetaan saatavan tämän kuun aikana, jonka jälkeen on määrä päättää jatkotoimenpiteistä. Ilmassa leijuu, jos ei ehkä muuta, niin ainakin kysymys, menikö koulukeskuksen vanhankin osan palosaneeraus jotenkin pieleen.

Lukuisat epäonnistuneet rakennushankkeet, niin Loviisassa kuin muuallakin, ovat nostaneet päällimmäisiksi kysymyksiksi ihmettelyn, miten tällainen sarjatöpeksiminen on tullut mahdolliseksi sekä kenen syytä ja vastuulla epäkelpo lopputulos on?

Kaupunki ja sen pestaama ulkopuolinen asianajaja neuvottelevat parhaillaan korjaustöistä ja niiden kustannuksista pääurakoitsijan Skanska Oy:n kanssa. Asetelma on kaikkea muuta kuin yksinkertainen, vaikka maallikon silmissä pääurakoitsija ja suuryhtiö Skanska sopisikin hyvin syntipukiksi ja korvausvastuuseen. On myös mahdollista, että Loviisan kaupungin eli tilaajan vastuuhenkilöt eivät ole olleet riittävästi hereillä, vaan tulleet huolimattomuuttaan tai taitamattomuuttaan hyväksyneeksi sutta ja sekundaa. Sekään ei silti saisi päästää Skanskaa pälkähästä.

”Miten tällainen sarjatöpeksiminen on tullut mahdolliseksi sekä kenen syytä ja vastuulla epäkelpo lopputulos on?”

Syyllistä on tässä vaiheessa kuitenkin lähes mahdotonta arvuuttaa, koska ongelmien ja oireiden aiheuttajaa ei varmuudella vielä edes tiedetä. Ne voivat olla peräisin rakenteiden kastumisista, homeesta, rakennusmateriaalien keskinäisistä yllättävistä reaktioista tai jostakin aivan muusta. Esimerkiksi runsas vuosi sitten helmikuussa 2017 eli parisen vuotta Harjurinteen valmistumisen jälkeen, Skanska ei kieltänyt, mutta kehotti välttämään kaikkialla muovimattojen käytön niiden mahdollisesti aiheuttaman emissiovaaran vuoksi.

Taustalla oli Rakennusteollisuus ry:n tutkimus, jonka mukaan muovipäällysteisissä lattioissa oli ilmennyt lattianpäällysteiden, kiinnitysliimojen ja tasoitteiden hajoamista betonin alkalisen kosteuden vaikutuksesta. Yhdistyksen mukaan käytäntö oli osoittanut, että väärät tuotevalinnat ja sopimattomat tuoteyhdistelmät saattavat aiheuttaa eri materiaalien reagoimisen kemiallisesti keskenään siten, että ne muodostavat terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Tiedossa on kymmeniä suurempia ja pienempiä kohteita, joissa sadat upouusien tilojen käyttäjät ovat saaneet oireita ja joutuneet väistötiloihin betonilattian, tasoitteen, liiman ja muovimaton tuntemattomien reaktioiden aiheuttamien sisäilmanongelmien takia.
Ongelmia on usein ilmennyt, vaikka laatumääräyksiä ja hyvää rakennustapaa olisi pilkulleen noudatettu.

Esimerkiksi Harjurinteen koulun liikuntasalissa oli viime marraskuussa sattuneen pitkän sähkökatkon aikana runsaasti ihmisiä. Ilmastointijärjestelmän sammuttua monet kertoivat saliin levinneestä kitkerän kemikaalin hajusta, jonka arveltiin puhkuneen muovilattiasta. Mene ja tiedä. Rakennusteollisuutta edustavan yhdistyksen mukaan pintamateriaalien lisäksi jopa alusrakenteita on useissa tapauksissa jouduttu vaihtamaan, jolloin korjauskustannukset ovat kohonneet erittäin korkeiksi.

Kuka vastaa ja maksaa? Ilmiön laajuus ja korjauskustannusten suuruus sekä erityisesti korvausvastuu on iso muuttuja kaikille rakennusyrityksille. Hypoteettinen kysymys voisi olla, että kenelle kuuluisi vastuu, jos urakoitsija käyttäisi tilaajan valitsemia ja CE-hyväksyttyjä rakennusmateriaaleja sekä työtapoja, mutta niiden yhdistelmä johtaisi kuitenkin yllättäen ongelmalliseen lopputulokseen.