Jatkohakemusta odotellessa

Ydinsähköä. Jos Fortum hakee ja STUK hyväksyy, niin Vihreät eivät vastusta Loviisa 1 ja 2-yksiköiden käyttöluvan pidennystä. Kuva Arto Henriksson

Vihreitten puoluejohtajan Touko Aallon ero puolueen johdosta sekä uuden puheenjohtajan nimen sekä linjausten arvuuttelu on nostanut sivujuonteena esille myös Vihreitten johdon näkemyksiä ydinvoimakysymykseen.

Loviisan kannalta mielenkiintoista on erityisesti ekopuolueen sisältä kantautuneet tiedot suhtautumisesta Loviisan ydinvoimalaitoksen käytön jatkamiseen. Loviisa 1:n käyttölupa on voimassa vuoteen 2027, kakkosyksikön vuoteen 2030 saakka.

On hyvin todennäköistä, että kevään eduskuntavaalien jälkeen alkavalla seuraavalla vaalikaudella käsitellään ainakin Loviisan kahden nykyisen voimalaitoksen jatkolupia, vaikka Fortum ei vielä olekaan tehnyt virallista päätöstä jatkoluvan hakemisesta.

Hästholmenin voimalasaarelta kantautuvista heikoista signaaleista on kuitenkin ehkä jo pääteltävissä, että joissakin esimerkiksi vuosihuoltojen aikana tehtävissä muutos- ja perusparannustöissä sekä niiden perusteluissa varaudutaan jo käyttöiän pidennyshakemukseen.
Viime vuosina energiayhtiö Fortum on investoinut Loviisan ydinvoimaloiden kunnossapitoon noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Näyttääkin siltä, että Fortum selvittää käyttöiän pidennystä ja sen taloudellista kannattavuutta selkeässä etunojassa. Lopulliseen päätökseen pidennyshakemuksen jättämisestä vaikuttavat tietenkin tarvittavien perusparannusten kustannukset sekä arviot sähkön hintakehityksestä vuodesta 2027 eteenpäin kymmenisen vuotta.

Ei mikään helppo rasti, vaikka ilmastonmuutoksen vahvistamat vaatimukset päästöttömästä sähköntuotannosta kohentavat ydinsähkön markkinaennusteita.
Vaikka Vihreät ovat linjanneet tekevänsä lopullisen kantansa

Loviisan reaktoreiden kohtalosta vasta, kun jatkolupa saadaan käsittelyyn, on puolueen suhtautuminen jatkoaikaan lähtökohtaisesti myönteinen.

Vihreitten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen viittasi eilen Olkiluoto 1 ja 2 -reaktoreiden käyttöluvan pidentämiseen ja totesi, että ”aiemmissa vastaavissa tapauksissa olemme olleet käyttöiän pitkittämisen kannalla, kunhan Säteilyturvakeskus on todennut hankkeen turvalliseksi”.

Jo tässä vaiheessa näyttää siltä, että Loviisassa tehdään ydinsähköä ja Loviisalle verotuloja vielä vuosien 2027 ja 2030 jälkeenkin. Vihreät eivät liene sille esteenä.

Hyvä uutinen

Loviisan kaupunginjohtajan Jan D. Oker-Blomin eilinen ilmoitus Tullisillan niemellä sijaitsevan niin sanotun everstinlinnan ostamisesta ja peruskorjaushankkeesta on otettu kaupungilla ja sosiaalisessa mediassa ilolla vastaan.

Loviisan ja koko Suomen historian merkkihenkilön, jääkärieverstiluutnantin, laivanvarustajan ja kaupungin kunniaporvarin Ragnar Nordströmin perheen entinen koti oli kolme vuosikymmentä tyhjillään ja ajan hampaan nakerrettavana.

Kaupungin parhaimpiin lukeutuvalla merenrantatontilla rapistuvasta arvorakennuksesta uhkasi ajan myötä tulla kiusallinen kulttuuriskandaali, kun sen remontoinnista ja jatkokäytöstä ei suvun kesken päästy sopimukseen. Kolmen vuosikymmenen umpisolmun avaajaksi ryhtyi vuosi sitten kaupunkiin muuttanut Nordströmin yhteen sukuhaaraan kuuluva Oker-Blom.

Loviisanlahden sisääntuloväylän kupeessa sijaitsevan suojellun rakennuksen peruskorjaaminen sekä asuttaminen kohentaa myös kaupungin merellistä imagoa sekä kertoo samalla myös kaupunginjohtajan sitoutumisesta kaupungin kehittämiseen. Kukapa laittaisi omia rahoja näinkin mittavaan hankkeeseen, jos ei uskoisi sijoituksen olevan järkevää myös taloudellisesti.

Oker-Blomin somekommetti; ”Koska olen vakuuttunut, että sijoittaminen Loviisaan kannattaa pitää tietenkin kaupunginjohtajan toimia esimerkkinä!”, lähti jo eilen leviämään myös sosiaalisessa mediassa. Eli kuten sanottu; ”veli todistaa väkevästi uskostaan”.

Vaikka kiinteistöyhtiön osakekauppa on periaatteessa kahden osapuolen yksityisasia, on sillä tässä mielessä myös yleistä merkitystä ja positiivista vaikutusta.
Onnittelut kaupan molemmille osapuolille – sekä myyjälle että ostajalle.