Jätetään lähimustikat ikäihmisille ja lapsille

Ulkomaalaiset marjanpoimijat ovat herättäneet jälleen ihmetystä eri puolilla Suomea ja nyt myös Loviisan seudulla. Ulkomaalaiset marja-armeijat ovat jokakesäinen ilmiö Suomessa. Ulkoministeriö arvioi, että Suomeen tulee viisumilla yhteensä noin 14 000 marjanpoimijaa. Suurin osa poimijoista tulee marjatiloille.

Vain noin 4 000 ulkomaalaista tulee poimimaan metsämarjoja. Suurin osa tulijoista on Thaimaasta. Ukrainasta ja Venäjältä arvioidaan saapuvan joitakin satoja luonnonmarjanpoimijoita.

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ympärillä on viime vuosina ilmennyt runsaasti epäkohtia sekä kitkaa paikallisen väestön kanssa. Epäkohdista vakavimpia ovat olleet epäilyt ihmiskaupasta sekä epämääräisiin sopimuksiin, huonoon kohteluun ja ylläpitoon ja taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvät väitteet. Kitkaa paikallisten asukkaiden kanssa on syntynyt lähinnä teollisesta tehopoiminnasta sekä liikkumisesta liian lähellä pihapiirejä.

Esimerkiksi Ruotsinpyhtään Ruukissa järjestäytynyt joukko yhdenmukaisiin asuihin pukeutuneita aasialaisia herätti viime viikolla pahennusta ajauduttuaan ihmisten pihapiirien tuntumaan poimimaan mustikoita. Ulkomaalaisten ”marja-armeijasta” on tehty havaintoja myös Valkon lähimetsissä.

Samoin kävi tällä viikolla Loviisan Myllyharjulla, jossa mustikkaa poimittiin tiettävästi ämpärikaupalla pakettiautoihin tehokkaasti poimureilla. Ammattipoimijoiden toiminta harjualueella lähes kaupungin keskustassa herätti myös ärtymystä joidenkin lähialueen asukkaiden keskuudessa.

Kritiikissä toivottiin, että hyväkuntoiset ja liikuntakykyiset nuoremmat poimijat ahkeroisivat mieluummin kauempana metsissä, ja jättäisivät helppokulkuisemmat ja kävelyetäisyydellä olevat marjamättäät ”liikuntarajoitteisemmille mummoille”.

Kritiikki on ymmärrettävää ja perusteltuakin. Siitä huolimatta ulkomaalaisten teollista marjanpoimintaa ei ole mahdollista perusteettomasti estää ellei se aiheuta vähäistä suurempaa häiriötä tai haittaa. Eikä häiritse kenenkään kotirauhaa.
Useimmista muista maista poiketen Suomessa on poikkeuksellisen laajat jokamiehenoikeudet, jotka koskevat myös maassa oleskelevia ulkomaalaisia. Jokaisella on oikeus poimia muun muassa luonnonvaraisia marjoja ilman maanomistajan lupaa.

Suomessa eivät myöskään marjat poimimalla lopu, vaikka joitakin yksittäisiä alueita tehopoimittaisiinkin tyhjiksi. Talousmarjoiksi laskettua mustikkaa, puolukkaa ja hillaa on metsissä syksyisin arvioista riippuen 500 – 1000 miljoonaa kiloa. Satoa korjataan vuosittain keskimäärin noin 50 miljoonaa kiloa. Niinpä vähintään 90 prosenttia marjoista jää eläinten ruuaksi tai mätänemään.

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosi 2015 oli hyvä marjavuosi, jolloin taloudellisesti tärkeimpiä metsä- ja suomarjoja kerättiin talteen ennätykselliset 64,5 miljoonaa kiloa. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät tästä määrästä noin 20 prosenttia. Luonnonmarjojen taloudellinen arvo kipusi yli 120 miljoonaan euroon.

Myös tästä vuodesta on tulossa kohtalainen marjavuosi. Marjoja riittää silti taatusti kaikille poimijoille. Varsinkin Loviisan seudun laajoilla metsäalueilla, jotka ovat tiheän metsätieverkoston ansiosta helposti autolla liikkuvien ammattipoimijaryhmien saavutettavissa.

Vaikkei ammattimaisten marjanpoimijoiden oikeuksia ole syytä aiheetta rajoittaa, olisi pihapiirien tuntumassa olevien lähimetsien mättäät kohteliasta jättää esimerkiksi autottomien asukkaiden, lasten ja ikäihmisten marjastettaviksi.

Kaupunginjohtajan koti pitää olla Loviisassa

LS:n haastattelussa kaikki kolme kaupunginjohtajaehdokasta kertoivat pitävänsä tärkeänä, että kaupunginjohtaja asuu johtamassaan kaupungissa. Hyvä niin.
Vaikkei edes kaupunginjohtajan asuinpaikkaa ole muiden mahdollista määrätä, olisi muualla asusteleva keulakuva kiusallista mainosta uusia asukkaita houkuttelevalle pikkukaupungille.
Kotiin Loviisaan -kampanjan uskottavuus kärsisi, jos yhä useamman johtavan viranhaltijan koti olisi muualla.