Jäljet siivoaa joku muu

Roskia moottoriteiden liittymissä. Siinä tyypillinen paikka, jossa siisteys saattaa unohtua. Muovipullo löytää tien pientareelta seuraa tupakan tumpeista ja parittomista kengistä.

Suomalaiset ovat vuosikymmenten varrella kuitenkin parantaneet tapojaan. Ympäristö on siistimpi kuin monessa muussa maassa, harva sotkee lähiympäristöään tieten tahtoen.
Parantamisen varaa kuitenkin on. On tilanteita, joissa roskaaminen tuntuu kuuluvan asiaan. Vaikea kuitenkin päätellä, minkä vuoksi.

Vappu on yksi tyypillisistä roskajuhlista. Juhlijoiden jäljet onneksi siivotaan monella paikkakunnalla nopeasti, ensimmäinen arkipäivä juhlan jälkeen näyttää nopeasti miltä muulta arkipäivältä tahansa. Myös koulujen päättäjäisviikonloppuna ympäristöstä löytyy enemmän roskaa kuin yleensä.

Erikoinen poikkeus on jo useana kesänä Vantaanjoella järjestetty Kaljakellunta-tapahtuma. Vuosi toisensa jälkeen erilaisissa, usein itse kyhätyissä kelluntahärveleissä jokea pitkin lilluvat kaljanjuojat ovat jättäneet jälkeensä pitkän jäte- ja roskavanan. Joenvarren asukkaat ovat siivonneet kaljakellujien sotkut, usein hammasta purren. Tutuksi tulleena selityksenä on ollut, että tapahtumalla ei ole virallista järjestäjää, jonka voisi velvoittaa siivoamaan sotkut.

Tapahtuman valvonta tulisi todennäköisesti kalliimmaksi ainakin tällä hetkellä, kun jälkien siivous perustuu joen partaalla asuvien aktiivisuuteen. Roskaaminen on kuitenkin kiellettyä. Siitä voi rapsahtaa sakko.

Jostain syystä tätä keinoa käytetään kuitenkin harvoin, eikä poliisi juuri puutu roskaamiseen. Muutama vuosi sitten poliisi antoi roskaamisesta sakon 250 kertaa vuoden aikana – koko maassa.

Jätelain mukaan on roskaajan velvollisuus puhdistaa roskaantunut alue. Mikäli roskaantuneen alueen puhdistaminen on alueen haltijalle kohtuutonta, kunnan on puhdistettava alue.

Suhtautuminen Kaljakellunnan jättämään sotkuun antaa oudon ja kaksijakoisen viestin. Samaan aikaan suurin osa ihmisistä suhtautuu yhä myönteisemmin kierrätykseen. Valtamerien roskapyörteet huolestuttavat, samoin Itämeren tila sinilevälauttoineen.

Muovijätteen keräys ja kierrätys saa kannatusta, samoin kauppojen muovipusseista luopuminen ja muovipussien korvaaminen kestokasseilla.

Tekeekö alkoholin kanssa läträäminen sotkemisesta sosiaalisesti hyväksytympää kuin selvin päin sottaaminen? Luulisi roskaamistapahtuman olevan imagohaitta kaupungille kuin kaupungille.

Roskaamista voi yrittää hillitä vaikkapa paheksunnalla. Kaljakellunta-tapahtuma onkin saanut tällä kertaa osakseen runsaasti paheksuntaa, mikä onkin oikein hyvä.

Roskat houkuttelevat roskaamaan lisää, sen vuoksi paikat pyritään siistimään mahdollisimman nopeasti, yleensä verovaroin. Kaljakellujat ja heidän hengenheimolaisensa voisivatkin seuraavalla kerralla ottaa pisteet kotiin siivoamalla jälkensä niin, että tapahtumasta ei näy päivän, parin päästä enää jälkeäkään.

Helteestä haasteita

Näillä näkymin lopuillaan oleva ennätyksellisen pitkä helleputki saattaa toistua entistä useammin. Samaan aikaan kun lämmin sää on tehnyt onnelliseksi ainakin osan lomalaisista, tilanteeseen liittyy myös paljon huolta. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun sään ääri-ilmiöt ilmastonmuutoksen etenemisen myötä lisääntyvät?

Yhteiskunnalle myrskyjen, rankkasateiden ja helleaaltojen lisääntyminen tuo monenlaisia haasteita. Korkeista lämpötiloista on tänä kesänä kärsitty sairaaloissa ja päiväkodeissa.

Entä miten sujuu koulupäivä parakkikylässä tasaisella kentällä, jos ulkolämpötila huitelee kolmessa kymmenessä asteessa?

Tarvitaan sekä kansainvälistä että kansallista poliittista painetta päättäjiä kohtaan. Kaikessa suunnittelussa on jatkossa huomioitava entistä herkemmin niin rajuilmat kuin tukahduttavat helteetkin.

Suomessa on perinteisesti osattu varautua koviin pakkasiin. Tulevaisuudessa on varauduttava myös päinvastaisiin tilanteisiin. Yhteiskunnan infrastruktuuri voi vaarantua myös helteellä.