Loviisaan kokoontui viime perjantaina suuri määrä arvovaltaisia puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen vieraita juhlistamaan Suomen Jääkärien ensimmäisen operatiiviseen tehtävään lähetetyn komennuskunnan saapumista. Valtiovaltaa tapahtumassa edusti Suomen puolustusministeri ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti Jussi Niinistö(Jutun lopussa kuvagalleria).

LOVIISA Loviisassa nähtiin viime perjantaina myös harvinaisen suuri määrä merivoimien aluksia, samoin kuin puolustusvoimien ja maamme eri maanpuolustusjärjestöjen arvovaltaisia vieraita, jotka olivat saapuneet kaupunkiin juhlistamaan ja kunnioittamaan 100 vuotta sitten Loviisan edustalle Hamnskäriin saksalaisella sukellusvene UC 57:llä salaiseen tehtävään komennettua ja raskaasti varustettua ensimmäistä Jääkärien etukomennuskuntaa.

UC 57 Latvian Liepajassa vuonna 1917. Kannella seisomassa sukellusveneen päällikkö Friedrich Wißmann (toinen vasemmalta). (Kuva: Kansallisarkisto)

Tuolloin vielä Venäjään kuulunut autonominen Suomen Suuriruhtinaskunta ja sen oma hallinto oli jo pidempään kaikessa salassa valmistellut irrottautumista Venäjän vallasta ja kuluvan vuoden 1917 helmikuun ja lokakuun vallankumoukset Venäjällä antoivat toimille voimakkaan sysäyksen siirtyä puheista tekoihin. Näin alettiin samalla käytännössä valmistautua Saksassa palvelleen suomalaisen Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona numero 27:n saapumista kotimaahansa sitä tehtävää varten, miksi pataljoonassa palvelevat olivat alkujaan sinne lähteneetkin: Suomen vapauttamiseen Venäjästä, tarpeen vaatiessa sotilaallisin voimakeinoin.

Sukellusveneellä Saksasta Hamnskäriin

Jääkäripataljoona 27:stä valikoitiinkin Suomeen lähetettävään etukomennuskuntaan kahdeksan neuvokasta, erikoiskoulutettua ja kunnostautunutta sekä lisävaatimukseltaan erityisen rohkeaa Jääkäriä, joiden johtajaksi määrättiin Saksan itärintaman sotaveteraani Zugführer (joukkueenjohtaja) Woldemar Hägglund. Komennuskunta lähti salaiseen tehtäväänsä Saksan Danzigin satamasta saksalaisella UC II -tyypin rannikkosukellusvene UC 57:llä iltapäivällä 12.11. Aluksen päällikkönä toimi kokenut Saksan merivoimien 28-vuotias aktiiviupseeri kapteeniluutnantti Friedrich Wißmann. Jääkärikomennuskuntaa kuljettanut sukellusvene saapui hyvin vaiherikkaan matkansa päätteeksi lopulta Loviisan edustalla sijaitsevalle Hamnskärin luodolle illalla 17.11.1917.

Hamskärissä Jääkäriosasto ja sen mukana ollut suuri ase- ja räjähdysainekuorma siirrettiin ja kuljetettiin yön turvin kuuden moottoroidun kalastusveneen voimin eri puolille itäistä Uuttamaata ja Pyhtäätä.

Paluumatkalleen kohti Saksan Danzigia sukellusvene UC 57 lähti Hamnskärissä sukelluksissa vietetyn yön jälkeen varhain aamulla 18.11. Tämän jälkeen alukseen ei enää saatu minkäänlaista yhteyttä. Ainoana vahvana ja uskottavana silminnäkijähavaintona on kirjattu UC II -tyypin sukellusveneen kulku Suursaaren koillispuolella varhain aamulla 18.11., juuri ennen kuin siinä oli tapahtunut selittämätön räjähdys. UC 57:lle lähetettiin kaikilta Itämeren meriasemilta radiokutsuja useiden vuorokausien ajan, kuitenkin ilman minkäänlaista vastausta. Sukellusvene oli selittämättömästi kadonnut yhdessä koko sen mukana olleen vakituisen 27-henkisen miehistön kanssa.

Jääkärilippu Loviisassa

Arvovaltaisten kutsu- ja kunniavieraiden lisäksi myös suomalaisen Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona numero 27:n lippu eli kansankielellä Jääkärilippu saapui koko ”Jääkäriviikon” ajaksi Loviisaan. Usein ainoastaan valtakunnallisissa sotilasparaateissa tai Tasavallan presidentin linnassa nähty sotalippu näyttäytyi nyt Loviisan kaupungilla ja Hamnskärissä Jääkärien Suomeen saapumisen 100-vuotistapahtuman juhlistamiseksi. Tapahtumien järjestäjinä Loviisassa toimivat Puolustusvoimien lisäksi Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys, ruotsinkielinen Frihetskrigets Södra Finlands Svenska Traditionsförening, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK sekä paikalliset maanpuolustusjärjestöt.

Aluksia. Merivoimien U-700-luokan maihinnousualus Jehu rantautumassa Hamnskärin pohjoisrantaan. Kuva: Jarkko Törmänen

Mukana Hamnskärin tapahtumassa nähtiin merivoimien uusimpien Jehu- ja Jurmo-maihinnousualusten lisäksi purjelaivat Österstjernan Loviisasta ja m/aux Alexandra Porvoosta, samoin kuin MPK:n, poliisin ja meripelastuksen alukset. Lukuisat vierailijat saapuivat hyväksi tyyntyneen merisään johdosta Hamnskäriin tai sen rannoille omilla huvialuksillaan. Vierailijoita perjantain kunniatilaisuuteen Hamnskäriin kokoontui kaikkiaan arvioiden mukaan jopa kolmattasataa henkilöä, joista suurin osa oli lähiseuduilla asuvia siviilejä.

Arvokas seppeleenlaskutilaisuus

Hamnskärin UC 57:n muistopaadella järjestettiin iltapäivällä noin puolen tunnin mittainen seppeleenlaskutilaisuus, joissa laskivat seppeleen mm. Suomen Puolustusvoimat, Saksan Jalkaväkisäätiö ja saksalainen Hohenlockstedtin seurakunta, JP27:n Jääkärien jälkeläiset, Loviisan kaupunki, Loviisan Reserviläiset ja Reserviupseerit, Frihetskrigets Traditionsförening ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys.

Puolustusministeri ja Suomen historian dosentti Jussi Niinistö piti tämän jälkeen lyhyen muistopuheen, jonka jälkeen hän antoi puheenvuoron entiselle Puolustusvoimien komentajalle ja Jääkärikenraaliluutnantti Woldemar Hägglundin pojalle kenraali evp. Gustav Hägglundille, joka piti oman juhlapuheensa suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi.

Muistoksi. Kenraali evp Gustav Hägglund piti puheen muistomerkin luona suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi. Kuva: Ruotuväki

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kokoama Jääkärilippuosasto seisoi juhlavasti kunniapaikalla muistopaaden vierellä koko tapahtuman ajan. Lukuisten kunniavieraiden ja kenraalien lisäksi paikalla olivat myös mm. Puolustusvoimien entinen komentaja amiraali evp. Juhani Kaskeala, sekä Reserviupseerikoulun johtaja eversti Jouko Rauhala. Hamnskärin seremoniaa johti JP27:n Perinneyhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Pertti Laatikainen.

JP27:n Perinneyhdistys

Jääkärien ensimmäinen operatiivinen etukomennuskunta saapui Loviisaan jo syksyllä 1917, kun maassamme oli vielä venäläisiä sotajoukkoja. Jääkärit saivat apua lukuisilta eteläsuomalaisilta tahoilta, joista hyvin monet olivat loviisalaisia, porvoolaisia ja kotkalaisia. Heidän mukanaan ollut ase- ja räjähdysainekuorma piilotettiin näiden avustajien ennalta valmiiksi katsomiin piiloihin eri puolille itäistä Uuttamaata ja Pyhtäätä, ja Jääkärit jakaantuivat samalla toimimaan vastikään perustettujen eri Suojeluskuntien osastojen mukaan.

Loviisassa yksi merkittävimmistä kätkennöistä suoritettiin Suur-Sarvilahden kartanon maille, jonne JP27:n Perinneyhdistys suoritti vierailun lauantaina 12.8. puheenjohtajansa Prikaatikenraali evp. Pertti Laatikaisen johdolla. Lisäksi yhdistys sai vieraakseen loviisalaisen Martti-Ragnar Nordströmin, joka on Loviisan oman kunniakansalaisen ja maineikkaan vapaussoturin sekä laivanvarustajan jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin poika.

JP27:n Perinneyhdistys vieraili vierailupäivän päätteeksi Loviisan keskustan Esplanadinpuistossa sijaitsevalla Ragnar Nordströmin muistoksi pystytetyllä muistopaadella, jonne yhdistys laski seppeleen ja piti hiljaisen hetken Loviisan ”sankarieverstin” muistolle.

Jarkko Törmänen

Ministeri. Puolustusministeri Jussi Niinistö puhui UC 57-muistomerkillä. Kuva: Jarkko Törmänen
Jääkärilippu. Jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin muistopaadella Loviisan Esplanadinpuistossa. Kuva: Senja Törmänen
Historiaa. Muistomerkin perustaja Jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström (vas) UC 57-muistomerkillä. Kuva: Museovirasto

UC 57 kuvagalleria – klikkaa suuremmaksi.

Lue lisää UC 57:n saapumisesta Hamnskäriin: Salainen operaatio: Sukellusvene UC 57 matka Hamnskäriin tästä linkistä