J.L. Runeberg sai nimensä takaisin Maamme-lauluun

Oikea nimi. Kunnia sille, jolle se kuuluu. Johan Ludvig Runeberg on palautettu Maamme-laulun säkeiden kirjoittajaksi Myllyharjulla. Maamme on Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden aloitusruno. Kuva: Marita Itävuori
Viikonvaihteessa vellonut myrsky runokyltistä on ohi.

MYLLYHARJU Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin nimen vaihtuminen satusetä Zachris Topeliukseen Myllyharjun penkin runokyltissä sai aikaan melkoisen kalabaliikin Loviisassa viikonvaihteessa.

Myllyharjun penkkeihin kiinnitettiin runokyltit jo viime syksynä, mutta vasta viime perjantaina lapsus huomattiin, kun tässä lehdessä julkaistun jutun yhteydessä julkaistiin kyltistä kuva.

Maria Schulgin Hakeva ry:stä kertoo, että virhe kyllä korjattiin sähköpostitse, mutta kaiverrusvaiheessa virhe päätyi silti laattaan. Hän lähettää varmemmaksi vakuudeksi sähköpostiviestit viime kesäkuun alusta.

– Meidän vikamme oli, ettemme tarkistaneet laatan lopullista tekstiä.
– Hyvä, että ihmiset ovat reagoineet. Uusi kyltti on jo tilattu, hän kertoi eilen vaikka huomauttaakin, että virheellinen teksti on ollut näkyvillä pitkään ilman, että kukaan on kiinnittänyt siihen huomiota.

Eikä uutta kylttiä ollut pelkästään tilattu, vaan korjattu versio on jo ehditty asentaa viallisen tilalle. Laatan toinenkin virhe, eli Maamme-laulun väliviiva, on nyt kaiverrettu uuteen laattaan.

Myös toiseen runokylttiin ovat tarkkasilmäiset kulkijat kiinnittäneet huomiota: Där björkarna susa -lauluun on merkitty ”trad.”, vaikka oikeampi olisi Oskar Merikanto.

Tämän Schulgin kuitenkin kiistää. Hän vakuuttaa, että laulu on kansansävelmä Pohjanmaalta. Merikanto on hänen mukaansa huolehtinut vain sovitustyöstä.
Hakeva ry hankki Esplanadipuiston penkkeihin ensimmäiset runolaatat 2016. Puiston runot käsittelevät rakkautta.

Viime vuonna Myllyharjulle laitettiin laattoja isänmaallisille runoille. Tänä vuonna tarkoituksena on kiinnittää penkkeihin laattoja Rantapuistossa. Niiden aiheet ovat merellisiä.

Schulgin kertoo, että Myllyharjun runolaattoihin on tarkoitus laittaa QR-koodit, joiden avulla lauletut runot voi kuunnella omasta puhelimestaan. Muutamista runoista kuoroversio vielä puuttuu. Niitä työstävät Youtube-versioksi Mia Aitokari ja Arno Kantola.