Itäisin Uusimaa hävisi vaalit

Sunnuntaina ratkenneiden eduskuntavaalien syvällisempi analysointi on vielä meneillään, mutta selkeästi oli jo vaaliyönä nähtävissä, että yksi vaalien suurimmista häviäjistä oli Itä-Uusimaa. Tiettävästi ensimmäistä kertaa myös Porvoo jäi kokonaan ilman omaa kansanedustajaa.

Ainoat Itä-Uudeltamaalta läpi menneet ehdokkaat olivat 12919 ääntä kerännyt Liike Nyt:n Hjallis Harkimo ja 7439 ääntä saanut Kokoomuksen Heikki Westman, molemmat Sipoosta. Westmanin itäuusmaalaisuutta ja kiinnostusta myös Loviisan seudun suuntaan ei ole syytä epäillä, sillä myös Loviisan seutu oli vahvasti mukana Westmanin vaalikampanjassa. Sen sijaan Harkimon mielenkiintoa Itä-Uudenmaan suuntaan on ollut vaikeammin havaittavissa eikä hän ole aiemminkaan juuri nostanut esille alueellisia itäuusmaalaisia kysymyksiä.

Peräti neljä kautta eduskunnasta istunut Rkp:n Mikaela Nylander joutui 4637 äänellään tyytymään varasijalle, kun Rkp menetti neljästä paikastaan yhden, ja Länsi-Uudenmaan rkp-läiset keskittivät ääniään Thomas Blomqvistille. Samalla Rkp:n painopiste heilahti vahvasti Länsi-Uudellemaalle.

Loviisan seudun ehdokkaista selkeästi parhaimman vaalituloksen teki Rkp:n Otto Andersson, joka monella tapaa ylitti useampien ennakko-odotukset. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Andersson sai yhteensä 670 ääntä, ja tämän kevään vaaleissa jo 3349 ääntä. Lisäys on huima, mutta sekään ei silti tällä kertaa riittänyt, vaikka jo ennakkoäänten jälkeen muun muassa Ylen vaaliohjelmassa häntä pidettiin todennäköisenä läpimenijänä.

”Anderssonin vaalitulos oli silti Loviisan seutukunnan selvästi paras sitten Ola Rosendahlin vuonna 1999 keräämän 5306 äänen valtakirjan.”

Loviisan seudulla on myös spekuloitu, että veisikö toisen rkp-läisen Mia Heijnsbroek-Wirénin asettuminen myös ehdolle Anderssonilta ne äänet, joita olisi tarvittu läpimenoon.
Vaalitulos oli sikäli selkeä, että ei vienyt. Vaikka Andersson olisi saanut kaikki Heijnsbroek-Wirénin keräämät 657 ääntä, ei sekään olisi riittänyt tällä kertaa läpimenoon. Näissä vaaleissa Anderssonin äänet riittivät Rkp:n listan viidenteen sijaan eli toiseen varasijaan, kun läpimenoon oltaisiin tarvittu Rkp:n sisäisessä kisassa vielä noin 1630 ja ensimmäiseen varasijaan noin 631 lisä-ääntä.

Mutta Anderssonin vaalitulos oli silti Loviisan seutukunnan selvästi paras sitten Ola Rosendahlin vuonna 1999 keräämän 5306 äänen valtakirjan. Esimerkiksi vuoden 2015 vaaleissa Anderssonin nyt saama äänimäärä 3349 olisi kyllä riittänyt, sillä Rkp:n viimeisin läpimenijä oli Anders Adlercreutz Kirkkonummelta ”vain” 3337 äänen turvin. Mutta silloin oli silloin, nyt on nyt.

Vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna eduskuntavaalien 2019 puoluekohtainen tulos on Loviisassa vähintäänkin mielenkiintoinen. Loviisan suurin puolue Rkp sai vuoden 2017 kuntavaalien äänistä peräti 47,2 prosenttia ja ehdottoman enemmistön valtuustoon, mutta nyt eduskuntavaaleissa enää vain 39,3 prosenttia. Eli pudotusta oli rökälemäiset -8 prosenttiyksikköä, vaikka ehdolla oli Rkp:n viime kuntavaalien selkeät ääniharavat Loviisasta.

Vastaavasti ennen jakautumistaan Perussuomalaiset saivat kuntavaaleissa 2017 Loviisan äänistä 6,9 prosenttia ja nyt eduskuntavaaleissa 5 prosenttiyksikköä enemmän eli 11,8 prosenttia. Eduskuntavaalien perustella perussuomalaisilla näyttäisi olevan Loviisassa Rkp:n ja Sdp:n jälkeen kolmanneksi eniten kannatusta, vaikka puolueella ei jakautumisen jälkeen ole ollut valtuustossa ainuttakaan valtuutettua.

Eroja selittänee osin se, että vuoden 2017 kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti vain 7277 ja nyt vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 8372 loviisalaista. Eli eduskuntavaalit 2019 aktivoi uurnille 1095 loviisalaista enemmän kuin vuoden 2017 kuntavaalit. Sitä ja sen syitä sekä vaikutuksia on vuoden 2021 kuntavaaleja odotellessa syytä Loviisan eri puolueissa vakavasti pohdiskella. Eduskuntavaalit 2019 on kuitenkin nyt käyty ja pulinat pois.

Ps. Sen sijaan naisleijonien MM-kiekkovoiton riistämisestä vaali-iltana pulinat jatkukoon vaikka Juhannukseen saakka. Niin kirvelevä tappio se oli, vaikka hopeakin oli upea huippusuoritus.