Ilmaiset kirjat vai ei?

Satsaus. Pitkän matematiikan opiskelija tarvitsee oppikirjojaan lukion jälkeenkin, Jere Peräkylä (vas.) arvelee. Lasse Martinin (oik.) mielestä oppikirjoilla on myös tunnearvoa. Ville Koponen mietti e-kirjojen etuja. Kuva Marita Itävuori
Lukiolaisen oppikirjat tulevat kalliiksi, mutta olisivatko ilmaiset kirjat ratkaisu? Kolmen toisen vuosikurssin lukiolaisen raati mietti eri ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden hyviä ja huonoja puolia.

LOVIISA Lasse Martin, Jere Peräkylä ja Ville Koponen tietävät, että lukiolaisen opiskelu maksaa. Valtakunnallisesti on arvioitu, että oppikirjoihin kuluu lukion aikana noin 2 500 euroa. Loviisalaisarvio on hieman alhaisempi: ehkä 2 000 eurolla selviää, sillä osa kirjoista hankitaan käytettyinä.

Mitä mieltä kakkosvuosikurssin opiskelijat ovat viikon puheenaiheesta? Maksuttoman toisen asteen puolesta osoitettiin Helsingissä mieltä tiistaina 26.2. Eduskuntatalon edustalla.

Lasse Martinin mielestä kalliit oppikirjat saattavat rajata niiden joukkoa, jotka suuntaavat peruskoulun jälkeen lukioon.
– Jos esimerkiksi kaupunki maksaisi oppikirjat, lähtökohta olisi tasa-arvoinen ja jokaisen oma osaaminen pääsee paremmin esiin.

Hän jatkaa, että kenenkään opiskeluhaaveiden ei pitäisi romuttua sen vuoksi, että oppikirjoihin ei ole varaa.
– Nuoren pitäisi pystyä valitsemaan paras vaihtoehto ilman, että hän joutuu miettimään kustannuksia.

Lasse Martin tilaa oppikirjoja yhdessä Ville Koposen kanssa. Kun tilaus ylittää sata euroa, säästyy postikuluilta.

Jesse Peräkylä pitää ilmaisia oppikirjoja hyvänä ideana. Toisaalta hän miettii, että maksulliset kirjat voivat toimia myös motivaation lisääjänä.
– Idea on lähtökohtaisesti hyvä, mutta toisaalta vaikea. Jos muutos tulee, vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.

Ville Koponen lisää, että ilmaiset kirjat aiheuttaisivat toisaalta muutoksen opintotuen määrään.
– Valmiit oppimateriaalit vähentävät opintotukea.

Vaihtuvat ops:t isompi ongelma

Kalliita kirjoja isompi kysymys on nuorten mielestä se, että opetussuunnitelmat vaihtuvat. Uusi opetussuunnitelma tuli 2004 ja seuraava 2014, mutta nyt ops:iin suunnitellaan jälleen uudistusta. Silloin vanhoja kirjoja ei välttämättä saa myydyksi.

– Esimerkiksi historian kirjoja voi myydä, mutta osa muuttuu, Ville Koponen huomauttaa.

– Suurin osa abien kirjoista ei sovi uuteen ops:iin. Onko pakko olla heti uudet kirjat, kun ops vaihtuu? Nykyiset abit olivat ensimmäisiä, jotka joutuivat ostamaan kaikki kirjat uusina.

Ville, Jere ja Lasse tietävät, että välillä kirjojen hankinnassa vetkutellaan. Onko syynä rahan vai motivaation puute, ei ole tiedossa.

– Opiskelu on jatkuvaa valintojen tekemistä aina siihen saakka, kunnes lakki on päässä, Jere Peräkylä kiteyttää.

Loviisalaislukioiden rehtorien ehdotus kurssikirjojen kirjaston perustamisesta nuoret pitävät hyvänä, muutamin varauksin.

– Olisi hyvä, jos niiden aineiden kirjoja, jotka eivät kovin paljon kiinnosta, voisi lainata.

Aineet, joihin opiskelijat satsaavat tosissaan, edellyttävät raadin mielestä sitä, että kirjat ovat omia. Esimerkiksi pitkän matematiikan oppikirjoja tarvitsee todennäköisesti jatko-opinnoissa.

– Miten kurssikirjoja olisi saatavissa, riittävätkö ne kaikille? Voisiko kirjoja lainata pidemmäksi aikaa, kun lukee ylioppilaskirjoituksiin, Ville Koponen pohtii.

Nuoret tulevat siihen tulokseen, että jonkinlainen hybridimalli olisi paras: itse hankittuja kirjoja voisi täydentää vuokraamalla.

– Ei ole paras idea, että kaikki olisi ilmaista. Rahan käyttö on myös sitoutumiskysymys, Ville Koponen miettii.

Yhtenä vaihtoehtona he ottavat esiin sähköiset kirjat. Moni opiskelija suosii perinteisiä kirjoja, mutta jos sähköisten kirjojen lisenssejä hankittaisiin vaikkapa koulun kautta kolmeksi vuodeksi, se tulisi huomattavasti edullisemmaksi kuin perinteiset kirjat. Lisäksi e-kirjat päivittyisivät uusimpaan tietoon opetussuunnitelmien vaihtuessa.

Eduskunta: selvitetään

Toisen asteen opiskelijajärjestöt osoittivat viikolla 9 mieltä Eduskuntatalon edessä sen vuoksi, että ne olivat pettyneitä sivistysvaliokunnan mietintöön. Siinä maksutonta toista astetta vaativaa kansalaisaloitetta ehdotettiin hylättäväksi muotoseikan perusteella. Kansalaisaloitteessa vaadittu selvitys osoitettiin eduskunnan tehtäväksi, ei hallituksen, jonka tehtävä se olisi.

Eduskunta äänesti keskiviikkona maksutonta toisen asteen koulutusta vaativasta kansalaisaloitteesta. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen, mutta hyväksyi kaksi sivistysvaliokunnan esittämää lausumaa. Lausumissa edellytetään opetus- ja kulttuuriministeriöltä ohjeistusta koulutuksen järjestäjille oppimateriaalikustannuksista tiedottamiseen ja lisäksi valtioneuvostolta kustannusten kehityksen seurantaa ja arviointia sekä niiden pohjalta selvitystä ja tarvittaessa ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.

Kaikki toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat nostaneet teeman omiin hallitusohjelmatavoitteisiinsa. Järjestöt edellyttävät, että seuraavassa hallitusohjelmassa linjataan selkeästi toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden edistämisestä.

Rehtorit: kurssikirjoille kirjasto

Loviisan lukioiden rehtorit esittävät, että kaupunki perustaa kirjaston, josta lukiolaiset voisivat maksutta lainata lukiolaisille pakollisten reaaliaineiden kurssikirjoja.

Rehtoreiden ehdotus käy ilmi vastauksessa, joka on annettu tietokoneopetusmateriaalin hankinnan avustamisesta tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Rehtorit katsovat, että kurssikirjastosta olisi taloudellista tukea tarvitseville opiskelijoille enemmän hyötyä kuin tietokonehankintojen lisätuesta.

Aloitteessa esitetään, että kaupunki tukisi opiskelussa välttämättömän tietokoneen hankintaa niin, että omavastuuosuus laskisi nykyisestä 350 eurosta 200 euroon.

Koska ylioppilaskokeet ovat digitaaliset, Loviisan kaupunki on usean vuoden ajan tukenut opiskelijoita tietokoneiden hankinnassa ja asentanut laitteisiin tarvittavat perusohjelmistot, jos hän ostaa sen kaupungin kautta vastaanottaessaan lukiopaikan.

Kaupungin kustantama osuus on noin 500 euroa. Lähes kaikki opiskelijat ovat käyttäneet tätä tarjousta.