Hyvinvointikysely kertoo myös pahoinvoinnista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut uuden kouluterveyskyselyn. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat nyt ensimmäistä kertaa saatavilla sähköisessä tulospalvelussa, jossa ne ovat kaikkien saatavilla.

Valtakunnallisesti katsoen perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaiset pitävät enemmän koulunkäynnistä, kokevat itsensä harvemmin yksinäiseksi ja terveydentilansa paremmaksi sekä ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin 8. ja 9. luokkalaiset. Entistä useampi nuori on raitis. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista yli 60 prosenttia on raittiita, lukiolaisista 35 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 26 prosenttia. Nuorten humalahakuinen juominen on myös edelleen vähentynyt. Sen sijaan nuorten ylipaino näyttäisi olevan lisääntymässä.
Syrjivää kiusaamista – kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla – on kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista.

Kouluterveyskyselyn sisältöjä ja tiedonkeruun tapoja uudistettiin 2017. Tietoa saadaan ensimmäistä kertaa myös perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilailta ja heidän huoltajiltaan.
Loviisan osalta kysely nostaa esiin huolenaiheita. Kyselyn yläkoululaisista harvempi kuin valtakunnallinen keskiarvo, näkee elämällään päämäärän tai tarkoituksen. He kokivat terveydentilansa heikommaksi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Myös koulukiusaamista koettiin enemmän kuin keskimäärin maassa.

Ensimmäistä kertaa kyselyyn vastasivat myös neljäs- ja viidesluokkalaiset. Surullisia lukuja sielläkin. Koulunkäynnistä pitää harvempi kuin maassa keskimäärin samanikäiset, koulukiusattuna koki olevansa useampi kuin maassa keskimäärin. Vanhempien kanssa oli keskusteluvaikeuksia ja perheen taloudellinen tilanne koettiin kohtalaiseksi tai heikommaksi kuin keskimäärin maassa.
Koulukuraattorilla ja koulupsykologilla käyntejä oli huomattavasti enemmän kuin koko maassa saman ikäisillä keskimäärin. Tämän luvun voi toki lukea niinkin, että Loviisassa apua ja tukea saa. Tähän tulkintaan viittaisi se, että maan keskimäärää useampi koki Loviisassa olevan mahdollisuuden keskustella koulussa aikuisen kanssa.
Erityisen huolestuttavalta tuntuu nelos- vitosten antama vastaus sosiaaliseen huumeisiin altistumiseen. Liekö tässä jokin virhe tilastoinnissa, mutta jos tämän ikäisistä vastaajista 15,9 prosenttia tuntee huumeita käyttävän lapsen tai nuoren tai heille itselleen on tarjottu jotain huumetta, luku on karmea. Koko maan luku on 13,2 prosenttia ja Uudenmaan maakunnan 12,5 prosenttia. Liian korkeita lukuja nekin, mutta Loviisan prosentit pistävät silmään ja vaativat toimia.

Kouluterveyskysely antaa arvokasta tietoa Loviisankin käyttöön, kun laaditaan hyvinvointiohjelmia ja mietitään resurssointia. Nuorilta itseltään kannattaa vielä tarkemmin kysyä esimerkiksi sitä, millaisissa tilanteissa huumeita tarjoaviin törmää tai miten koulussa viihtyvyyttä voisi vielä parantaa. Koulukiusaamiseen pyritään jo nyt toki puuttumaan, mutta tavoitteeksi voisi laittaa, että seuraavassa kouluterveyskyselyssä ainakin koulukiusaaminen on saatu pienemmälle tasolle kuin koko maassa keskimäärin.