Hyvä, paha etsintäkuulutus

Viikonloppuna Facebookissa julkaistiin selkeästi tunnistettava valokuva nuoresta miehestä, jota sanottiin epäiltävän useita omaisuusrikoksista Loviisan seudulla. Miehen sanottiin jääneen verekseltään kiinni veneisiin tehtyjen luvattomien tunkeutumisten aikana.
Samoihin aikoihin Facebookissa julkaistiin myös kuvia muutamista alaikäisistä pojista, joiden kerrottiin kiusanneen toista lasta ja käyttäytyneen muutenkin huonosti yleisellä paikalla.

Molemmat tapaukset kuvineen linkitettiin hetkeksi myös Loviisan Sanomien Facebook -ryhmän sivuille, jossa on yli 5800 jäseneksi liittynyttä ja keskimäärin noin 35 000 viikkokatsojaa. Linkitykset kuvineen poistettiin LS:n sivuilta muutamissa minuuteissa, mikä herätti runsaasti keskustelua Facebookissa ja jakoi mielipiteitä melko voimakkaasti.
Osa piti ”etsintäkuulutuskuvien” poistamista perusteltuina, osa taas rötöstelijän ja huonosti käyttäytyvien nuorten suojelemisena ja paapomisena.

Yhteistä tapauksille oli se, että kuvien levittäjät kokivat vilpittömästi olevansa hyvällä asialla. Jolla he ilmeisen kiistatta olivatkin. Tapaus, jossa silminnäkijä kuvasi ja puuttui epäiltyyn lasten kiusaamistilanteeseen, oli tilanteesta saatujen tietojen valossa kiitettävää toimintaa.Epäiltyyn kiusaamiseen on oikeus ja velvollisuus puuttua eikä tekijöiden kuvaamistakaan voi pitää mitenkään tuomittavana.

Päinvastoin. Kuvat ovat yleensä tarpeen asianosaisten tunnistamiseksi ja tapausten selvittämiseksi. Sama pätee yleensä myös omaisuus- ja muista rötöksistä epäillyn nuoren miehen toiminnan keskeyttämiseen ja tunnistekuvien ottamiseen, kunhan siinä ei syyllistytä itse perusteettoman voiman käyttöön tai muuhun laittomaan. Kuten ei tässä syyllistytty.

Tunniste- ja muiden kuvien ottaminen julkisilla paikoilla on yleensä täysin laillista.
Kuvien julkaisemisessa on kuitenkin aina syytä olla tarkkana, sillä laki suojaa myös epäiltyjen väärintekijöiden kunniaa ja yksityisyyttä. Varsinkin alaikäisten.
Etenkin, jos kyse on vasta epäilystä, vaikka tapauksille olisi silminnäkijöitäkin.

Monisyisissä ja epäselvissä tapauksissa Facebook -ryhmä ei yleensä ole sopiva paikka ryhtyä etsimään syyllisiä eikä jakamaan oikeutta. Ei, vaikka sosiaalisen median laaja verkosto on monissa tapauksissa tarjonnut arvokasta apua eri viranomaisille.

Molemmat viikonlopun tapaukset ja tunnistekuvat ovat päätyneet poliisin selvitettäviksi, kuten oikein onkin. Kiitettävää kansalaisvalppautta. Poliisilla on lakiin perustuvat säännöt, valtuudet ja osaaminen niiden selvittelemiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Hyvä niin.
Yleisellä tasolla on todettava, että sosiaalisessa mediassa erilaisten tapausten ympärille syntyy nopeasti huolestuttavan jyrkkiä kommentteja ja suoranaisia uhkauksia.

Facebookissa voidaan turhan helposti myös levittää kuvia ja syytöksiä kenestä hyvänsä. Niin oikeita kuin tekaistujakin. Sosiaalisen median lukuisissa palveluissa kaikki eivät tule ajatelleeksi, että yksi kommentti tai kuva saattaa levitä tuhansien ja taas tuhansien ihmisten nähtäväksi. Ja jäädä kiertämään netissä pysyvästi.

Julkisen sanan neuvoston sääntöihin ja media-alan eettisiin periaatteisiin sitoutuneilla tiedotusvälineillä on omat käytännöt rötöksistä epäillyn, syytetyn ja tuomitun tunnistetietojen julkaisemiselle. Alan omat säännöt ovat tiukemmat kuin laki.

JSN-mediassa ei läheskään aina julkaista nimeä tai tunnistettavaa kuvaa henkilöstä, vaikka tämä olisi tuomittu vakavistakin rikoksista. Vielä harvemmin kuva julkaistaan, jos henkilö on vasta syytettynä saatikka vasta epäiltynä. Poikkeuksen tekevät yleensä vallanpitäjät, joilla yksityisyyden suoja on tavallista kansalaista kapeampi.

Lähtökohtaisesti epäillyn, syytetyn tai tuomitun nimen ja kuvan julkaisemiselle tulee aina olla jokin painava peruste. Esimerkiksi kadonneen henkilön tai karkuteillä olevan rikollisen etsintä ovat yleensä tapauksia, joissa nimen ja kuvan julkaiseminen on perusteltua.

Jokainen tapaus on kuitenkin aina syytä harkita erikseen.