Huomattavasti parempi. Ralf Kohon takana näkyy Hardombäckeniin rakennettu pohjakynnys. Se saa veden virtaamaan tasaisemmin ja ehkäisee tulvia. Kuva: Charlotta Forsberg
Liljendalissa järjestettiin tiistai-iltana maaseudun vesienhallintailta, jossa puhuttiin salaojituksesta, valtaojien perkauksesta sekä valumavesien hallinnasta. Puhujat kehottivat puuttumaan vesienhallintaongelmiin kokonaisvaltaisesti, pienten väliaikaratkaisujen sijaan.

LILJENDAL Liljendalin maamiesseuran, Nutrinflow – hankkeen ja Kaivinkoneyhtymä Lindholmin yhteistuumin järjestämässä vesienhallintaillassa käsiteltiin tuotantotaloutta ja ympäristöä hyödyttävää kokonaisvaltaista vesienhallintaa, johon kuuluvat perus- ja paikalliskuivatus sekä valumavesienhallinta.

Puhujina illassa olivat Salaojayhdistyksen Helena Äijö, Etelä-Suomen salaojakeskuksen Mikko Ortamala sekä Kaivinkoneyhtymä Lindholm Oy:n Markku Lindholm.

Kertaheitolla kuntoon

Ortamala painotti puheenvuorossaan, ettei ongelmien korjaaminen yksittäin ole järkevää. Sen sijaan koko valuma-alueesta tulisi huolehtia kerralla.

– Juuri näin on tehty Loviisanjokeen laskevan Hardombäckenin kohdalla, jonka jokavuotiset tulvat ovat piinanneet sitä ympäröiviä peltoja jo vuosia. Pahimmillaan kymmenien hehtaarien alueella, Ortamala totesi.

Viimeisin kyseisen alueen parannusprojekti tehtiin vuonna 1967, eli yli 50 vuotta sitten. Vuosien varrella maanomistajat ovat omakustanteisesti tehneet pieniä parannustöitä, jotka toki ovat helpottaneet tilannetta hetken, mutta eivät ole ratkaisseet tulvaongelmaa. Nutrinflow – hanke toi yhteen 40 maanomistajaa, joita 10,5 kilometrin mittaisen valtaojan tulva-alue kosketti.

Yksi heistä on Ralf Koho, jonka pelloista 60 hehtaaria on Hardombäckenin varrella. Hänen mukaansa projektin positiiviset vaikutukset näkyvät jo, vaikkei hanketta ole vielä saatettu loppuun.

– Tulvaongelma paheni vuosittain, veden tulviessa isoille peltoalueille. Salaojituskaan ei toiminut, koska puron pinta oli korkeammalla kuin salaojien laskuaukot, hän kertoo.
Lisäksi kasvillisuutta oli monin paikoin liikaa.

Tavoitteena yhteinen hyöty

Nutrinflow – hankkeen tavoitteena oli valtaojan peruskunnostaminen tulvaongelmien estämiseksi, peltojen ravinnehuuhtouman vähentäminen, vesitalouden parantaminen ja tuottavuuden lisääminen. Alueelle on viime vuoden jälkeen muun muassa rakennettu 400 metriä tulvatasannetta ja säätöpato, valtaojan rumpurakenteita on korjattu, alueella on tehty puhdistusperkaus ja kasvustoa on karsittu.
Toimenpiteet ovat tuottaneet tuloksia lyhyellä aikavälillä.

– Ylimääräinen puusto poistettiin puron varrelta viime syyskuussa. Varsinainen kunnostus aloitettiin myös syksyllä ja nyt kunnostus alkaa olla loppusuoralla. Tuloksia on jo näkyvissä. Pääsemme tänä vuonna kylvämään sellaisille peltoalueille, jotka ovat aiemmin olleet veden vallassa, Koho iloitsee.

Nyt edessä on vielä peltojen tasaaminen ja salaojituksen perushuolto.

– Haetut tavoitteet näyttävät täyttyvän, viljeltävyys ja tuotto paranevat. Lisäksi pohjakynnykset sekä tulvatasanteet rikastuttavat maisemaa, Koho tuumaa.

Tulosten mittaus

Ortamala on myös sitä mieltä, että hanke on onnistunut. Tuloksia todennetaan valokuvin ja videoin.

– Ravinnehuuhtoumista ja sadoista on vaikea antaa absoluuttisia numeroita, koska niihin vaikuttavat sadannat, lämpötilat sekä muut sääilmiöt. Lukuja olisi pitänyt seurata vuosikausia ennen hankkeen aloittamista ja vuosia sen jälkeen, jotta luvut olisivat luotettavia. Ennen projektin alkua tulva-alueen laajuus on kuitenkin kuvattu minikopterilla ja videota verrataan projektin loputtua uuteen samanlaiseen, Ortamala kertoo.

– Itse Loviisanjoen kunnostamiseksi on myös laadittu erillinen suunnitelma ja lupaprosessi on kesken AVI:ssa, Ortamala mainitsee.

Charlotta Forsberg