Hyljekarkottimet testissä Söderbyssä

Viborgsholmen. Loviisalainen Söderby Lax:n kalastajayrittäjä Mikael Lindholm toivoo, että Suomessa kehitettävien äänikarkottimien avulla rysistä kaloja ryöväävät hylkeet saadaan häädettyä lähialueelta. Korkeataajuisten sirinäpurskeiden on määrä karkottaa hylkeet, mutta ei kaloja. Kuva: Petri Suuronen.
Loviisalaisen kalastajan Mikael Lindholmin rysissä kokeillaan tänä kesänä hylkeiden häätämiseen kehitettyjä äänikarkottimia, joiden korkeataajuista meteliä hylje hyljeksii, mutta kalat eivät siitä piittaa.

SÖDERBY Loviisan edustan merialueella Söderbyn länsipuolella sijaitsevan Viborgsholmenin ja itäpuolella sijaitsevan Simppusaaren lähistölle on sijoitettuna kaksi kelluvaa lauttaa, josta on laskettu Lindholmin push-up rysien viereen noin kymmenen metrin syvyyteen kaksi lähetinyksikköä.
Ämyrit lähettävät veden alla korkeataajuisia äänipurskeita, jotka ihmiskorvalla kuultuna kuulostavat lähinnä heinäsirkan siritykseltä.

Kuuntele tästä ääninäyte: ”Korkeataajuisia äänipurskeita”

Todellisuudessa ääniskaala ulottuu korkeammalle kuin ihmiskorva kykenee kuulemaan, mutta hylkeitä sen pitäisi ärsyttää niin voimakkaasti, etteivät ne uskalla enää käydä ryöväämässä kaloja kalastajan rysistä. Ääntä lähetetään lisäksi usean äänentaajuuden nipuissa satunnaisvaihtelulla, jotta hylkeet eivät tottuisi karkottimeen.

Mikael Lindholmilla on karkottimien kantaman ulkopuolella myös vertailurysiä, joiden avulla seurataan auttaako ääni karkottamaan hylkeitä rysien ääreltä.
Luken odotukset hyljekarkottimen toimivuudesta ovat korkealla. Myös kalastaja Mikael Lindholm on toiveikas karkottimien toimivuudesta.

Karkottimet näyttävät toimivan

Ensimmäinen 4 x 2,5 metrin laajuinen karkotinlautta ankkuroitiin Lindholmin rysän äärelle toukokuussa ja toinen 6x 2,5 metrin suuruinen lautta juhannuksen jälkeen.
– Rysissä on ollut myös hyljeansoja, ja tähän mennessä näyttää siltä, että laitteet toimivat eikä yhdestäkään hylkeestä ole ollut merkkiäkään, Lindholm totesi. Yleensä niitä olisi tässä ajassa ollut jo useita.

Pureskeltuja. Rysäruokalaan päässyt hylje tekee runsaasti tuhoa pureskellessaan kaloista usein vain parhaat palat. Arkistokuva: Stefan Lindh.

Kokeilu jatkuu lokakuuhun

– Vielä on silti liian aikaista sanoa mitään varmempaa, koska tarkoitus on seurata niiden toimintaa ja kalansaaliita lokakuuhun saakka, Lindholm muistutti.
– Kalaa on kuitenkin tullut melko hyvin myös karkottimien vieressä olleista rysistä eli näyttää siltä, että kalat eivät niistä häiriinny, arvioi Lindholm.
Lautat ovat kestäneet hyvin myös 20 metriä sekunnissa puhaltaneen tuulen sekä merenkäynnin avomeren äärellä. Tutkimus jatkuu myös ensi vuonna. Elokuussa karkottimia testataan myös Naantalissa.

Sukeltajille varoituskylttejä

Vaikka lähetin sijaitsee veden alla, ihmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän laitteesta.
Veden alla ääni voi vahingoittaa kuuloa vielä pidemmän matkan päähän. Siksi laitteiden läheisyydessä on kylttejä, jotka varoittavat sukeltajia uimasta liian lähelle karkotinta. Lautat on myös varustettu sukelluskieltokylteillä.

Sähköä auringosta ja tuulesta

Lautoilla on 600 watin aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori, jotka tuottavat sähköä kahdelle 285 amppeeritunnin akulle. Lisäksi laitteet on varusteltu 4G-teknologialla, minkä avulla ulkosaaristossa olevan laitteiston toimivuutta voidaan seurata kaukaa kuivalta maalta.
Äänikarkottimia on aiemmin käytetty kalanviljelylaitoksilla, mutta Söderbyn vesillä niitä tutkitaan ensimmäistä kertaa rysissä ja avomerioloissa, joissa ei ole ulkopuolista sähköyhteyttä.
– Ääntä on käytetty aiemminkin karkottamaan hylkeitä pyydyksiltä eikä kalojen tai muiden vedenelävien ole todettu häiriintyvän äänestä lainkaan, sanoi Luken tutkimusinsinööri Esa Lehtonen.

Hydrofoni äänittää hylkeitä

Kalastaja Lindholmin mukaan Porissa on lisäksi kehitteillä laite, jolla äänitetään hylkeiden tuottamia ääniä. Söderbyssä on toiminnassa myös hydrofoni, jolla tutkintaa hylkeiden ääniä. Jatkossa tavoitteena on järjestelmä, joka on normaalisti sammutettuna, mutta kytkeytyy toimintaan tunnistaessaan hylkeiden ääniä lähialueella. Näin laite kuluttaisi huomattavasti vähemmän sähköä, kun se ei olisi jatkuvasti toiminnassa.

Simppusaari. Hylkeiden karkoituslautan alapuolella noin 10 metrin syvyydessä on kaksi äänilähetintä, jotka saavat sähköä aurinkopaneeleista ja tuuligeneraattorista. Kuva: Mikael Lindholm.

Linkka: Kuuntele tästä hyljekarkottimen ääninäyte Luken sivuilta.