Hästholmen ei ole hiipumassa

Loviisan Sanomat uutisoi vuosi sitten Fortumin pohdiskelevan Loviisan ydinvoimalaitoksen käytön jatkamista vuosina 2027 ja 2030 päättyvien käyttölupien jälkeen. Silloin yksiköt tulevat toimineeksi tasan 50 vuotta.
Viime viikolla asia nousi jälleen esille, kun vuoden Fortumin toimitusjohtajana toiminut Pekka Lundmark viestitti MTV:n Uutisextra-ohjelmassa, että teknisesti Loviisan ydinvoimalassa on mahdollista tehdä parannuksia, joiden avulla voitaisiin hakea laitokselle käyttöiän jatkoa. Lundmark korosti, ettei päätöksiä ole tehty, mutta niitä on määrä tehdä lähivuosina. Jatkolupahakemuksen ehtisi jättämään vielä vuonna 2025, mutta päätökset valmistautumisesta jatkoaikaan tulisi tehdä hyvissä ajoin eli lähivuosina, kuten Lundmark kertoi.

Käytännössä Fortumin Loviisassa tekemät ratkaisut ja investoinnit ovat jo usean vuoden ajan antaneet ymmärtää, että jatkoluvan hakeminen on varsin todennäköistä, mikäli sähkömarkkinoilla tai laitoksen käytössä ei tapahdu mullistavia yllätyksiä.
Fortum on viime vuosina investoinut Loviisan yksiköiden modernisointiin ja perusparannuksiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi viime kesän vuosihuollossa muun muassa molempien laitosyksiköiden korkeapaineturbiinit modernisoitiin sekä päämuuntaja ja generaattorikatkaisijat vaihdettiin. Turbiinien modernisointi on Loviisan voimalaitoksen historian suurimpia investointihankkeita.

Toisessa mittavassa, vuonna 2014 uudelleen alkaneessa uudistuksessa molempien yksiköiden vanhaa analogista automaatiotekniikkaa korvataan digitaalisella tekniikalla. Mittavat miljoonien modernisointihankkeet vahvistavat ajatusta käyttöiän jatkoaikeista, sillä niitä kaikkia ei välttämättä kannattaisi tehdä, jos Loviisan yksiköiden käyttöikää arvioitaisiin oleva jäljellä enää vain noin 10 vuotta. Loviisan voimalan uusimmassa käyttölupahakemuksessa todetaan, että ”vuonna 2003 päivitetyssä käytöstäpoistosuunnitelmassa lähdetään siitä, että Loviisa 1:n käytöstäpoisto alkaa loppuvuodesta 2027 ja Loviisa 2:n loppuvuodesta 2030.”
Sanamuoto ”lähdetään siitä” -sanamuoto ei ole ehdoton suuntaan eikä toiseen, vaan jättää option järkevästi avoimeksi.
Fortumin Hästholmenia koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävästi Loviisan kaupungin talouteen. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, ettei useita vuosikymmeniä odotettu Loviisa 3 -suurvoimalan lupahakemus ole enää kovin todennäköinen.

Julkisissa esiintymisissä pörssiyhtiön johtaja Pekka Lundmark ei ymmärrettävästi ole vihjannut Loviisan mahdollisesta uudesta ydinvoimalasta halaistua sanaa suuntaan eikä toiseen.
Sen sijaan tiistaina ilmestyneessä Kauppalehdessä Lundmark kertoi, että Olkiluoto 3:n suurvoimalan viivästyminen koettelee koko alan uskottavuutta.

On totta, että Olkiluoto 3 on heikentänyt rajusti uskoa suuruuden ekonomiaan ainakin ydinvoima-alalla. Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen onnistuminen tai epäonnistuminen, jos hanke ylipäänsä toteutuu, vaikuttaa vahvasti siihen onko uraanilla toimivien suurvoimaloiden aika lopullisesti ohi. Se vaikuttaa suoraan myös Loviisa 3:n mahdollisuuksiin.
Lundmark totesikin, että ydinvoimarakentaminen saattaa muuttua täysin, sillä maailmalla kehitellään moduuleina koottavia pienydinvoimaloita, joiden osat valmistetaan konepajoilla ja kootaan valmiiksi asennuspaikalla. Ne voivat Lundmarkin mukaan uudistaa koko ydinvoima-alan. Hänen mukaansa Fortum on tällaisista laitoksista kiinnostunut. Pienet modulaariset ydinvoimalat eivät ole mikään uusi asia. Niitä on kehitelty maailmalla pitkään.

Lundmarkin edeltäjä Tapio Kuula nosti SMR-ydinvoimalat näkyvästi esille jo 2010-luvun alussa, jolloin Forumissa oli jo pitkään ja tiiviisti seurattu alan kehitystä.
Osa loviisalaisista haluaisi ymmärrettävästi Loviisan valmistautuvan jo Fortumin jälkeiseen aikaan. Sellainen aktiivisuus ei varmaankaan koskaan mene hukkaan, sillä rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia selviytymismalleja on ollut mahdollista ja olisi pitänytkin edistää jo pitkään.

Vaikka monien visiot Loviisa 3 -suurvoimalasta näyttävät hiljalleen hiipuvan, on varsin todennäköistä, että Hästholmenilla tuotetaan sähköä ja veroäyrejä vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Joko nykyisten yksiköiden käyttöikää reippaasti jatkamalla tai pienempiä modulaarisia voimalayksiköitä rakentamalla. Tai sekä että.

Suomen pyrkimykset luopua vuoteen 2015 mennessä kokonaan hiilivoimasta, vahvistavat entisestään Hästholmenin tulevaisuuden näkymiä. Hevosvoimasaari ei näyttäisi mitenkään olevan hiipumassa.

Arto Henriksson
arto.henriksson@lovari.fi

KOMMENTOI

Please enter your comment!
Please enter your name here