Harvinaista herkkua yksityiskokoelmien piiloista

Arvotaidetta. Tapani Huovinen (vas.) ja Juha Laine (vas.) ripustivat Suomen Pankin kokoelmista lainattua Werner Holmbergin Ringerike-maalausta Almintalon seinälle. Oikeaa korkeutta mittasi tietokirjailija Markku Valkonen, joka on toiminut muun muassa Espoon modernin taiteen museon EMMAn johtajana. Hän on kuratoinut myös Suomen Pankin viime keväänä järjestetyn taidenäyttelyn. Kuva Marita Itävuori
Almintalon näyttelysarja loviisalaisista kulttuurikodeista päättyy tyylikkään dramaattisesti. Nähtävillä on sekä Suomen taiteen kultakauden helmiä että pohjoismaista modernismia.

LOVIISA Erikoiskuljetus toi keskiviikkona viimeiset teokset Almintalossa avautuvaan näyttelykokonaisuuteen. Sisään kannettiin ennen puolta päivää Werner Holmbergin maalaus Ringerikestä. Teos vuodelta 1859 kuuluu Suomen Pankin kokoelmiin.

Ripustusta oli valvomassa oli Markku Valkonen. Hän on toiminut muun muassa Espoon modernin taiteen museon EMMAn johtajana.
– Tämä Holmbergin teos on ollut esillä vain Suomen Pankissa. On hyvin harvinaista, että sitä lainataan muualle.

Holmbergin maalaus kuului vuosia sitten Nordströmin taidekokoelmaan, nyt se on osa Suomen Pankin kokoelmaa.

Suomen Pankin taidekokoelmiin kuuluu tuhatkunta teosta. Valkonen on toiminut muun muassa Suomen Pankin viime toukokuussa järjestetyn näyttelyn kuraattorina.
Suomen Pankin verkkogalleriasta käy ilmi mielenkiintoinen yksityiskohta. Holmbergin Ringerike-maalaus kuvaa norjalaista maisemaa, siinä näkyvät lehmät ovat ”kotoisin” Ranskasta ja maalauksen tyyli on puolestaan saksalainen. Maalausta tarkastellessa kannattaa kiinnittää huomiota myös sen optisiin keinoihin.

Kaksi kulttuurikotia

Torstaina Almintalolla vietetään Loviisa, pieni kaupunki – kulttuurin suurkaupunki -näyttelysarjan viimeisen osan avajaisia ja perjantaina se avautuu yleisölle. Esillä on kahden kulttuurikodin kokoelman taidetta: Nordströmin laivanvarustajasuvun kokoelmasta on nähtävillä Suomen taiteen kultakauden teoksia, Villa Biaudet´n kokoelma esittelee puolestaan pohjoismaista modernismia.

Teoksia yhdistää se, että ne ovat olleet hyvin harvoin esillä, tai eivät välttämättä koskaan aiemmin suuren yleisön nähtävillä.

Näyttelyiden kuraattorina toiminut lavastaja Ralf Forsström totesikin näyttelyjen tiedotustilaisuudessa, että kaupungissa ei ole koskaan aiemmin ollut esillä näin arvokasta taidetta. Vastuun kahden näyttelyn yhdistelmästä kantaakin kaupunki, sillä Almintalo ei ole tilana taidemuseoksi tarkoitettu.

Forsström ja näyttelysarjan lehdistövastaava Nina Björkman-Nystén totesivat, että näyttelyiden onnistuminen on edellyttänyt suopeutta sekä suomenruotsalaiselta Villa Biaudet´a ylläpitävältä kirjailijayhdistykseltä että Nordströmin suvun jäseniltä.

Schjerfbeck jäi ostamatta

Kahden kulttuurikodin näyttelykokonaisuus alkaa Nordströmin laivanvarustajasuvun kokoelmista. Everstiluutnantti Ragnar Nordström innostui aikanaan taiteen hankkimisesta.

Forsströmin mukaan Nordström ei ehkä tiennyt, mitä osti, mutta hänellä oli hyviä neuvonantajia. Nordström teki hankinnat lähinnä omien mieltymystensä mukaan.
– Kun Helene Schjerfbeck vietti sodan aikana kaksi vuotta Loviisassa, Nordström ei ostanut hänen taidettaan, koska piti sitä rumana. Sitä suku on myöhemmin harmitellut.

Nordström hankki yhdessä puolisonsa Ninan kanssa taidetta Everstin linnaan. Taidehankinnat näkyvät useissa valokuvissa, joita talossa otettiin 1950-1970-luvuilla järjestetyissä juhlissa ja sukutapaamisissa.

Ragnar Nordströmin kuoltua 1982 koti-irtaimisto ja kuvataide päätyivät sukulaisille. Nyt edustava osa kokoelmasta on saatu esille Almintaloon.
Teokset edustavat suomalaista taidetta lähinnä 1800-luvun jälkipuoliskolta.

Näyttelyesitteessä todetaan, että eversti oli suuri isänmaan ystävä ja patriootti, mikä varmasti myötävaikutti hänen kiinnostukseensa. Kokoelmassa on myös useita mereen liittyviä teoksia.

Taiteilijanimet ovat läpileikkaus Suomen taiteen kultakaudesta: Berndt Lindholm, Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Fanny Churberg, Pekka Halonen, Oscar Kleineh, Albert Edelfelt, Hjalmar Munsterhjelm.

Näyttelyn lopputulokseen vaikutti myös hyvä yhteistyö Loviisan Merenkulkumuseon kanssa. Näyttelyyn on saatu museosta pienoismalleja Nordströmin varustamon laivastosta. Sen avulla omaisuus karttui ja taidehankinnat rahoitettiin.

Kulttuuripersoonan kodista

Toinen näyttely on koottu Villa Biaudet´n taiteesta ja esineistöstä.
Kirjailija Ulla Bjerne ja hänen puolisonsa lääkäri Léon Biaudet testamenttasivat kotinsa irtaimistoineen Finlands svenska författareföreningille.

Muotokuva. Ulla Bjernen muotokuvan on maalannut Antti Favén, pienemmän Einar Jolin. Kuva Marita Itävuori

Ruotsalaissyntyinen Bjerne oli tavannut Pariisin vuosinaan ruotsalaisia taiteilijoita.
Teoskokoelman perustan muodostavat Bjernen taiteilijaystäviltään saamat lahjoitukset. Pariskunta kartutti myöhemmin yhdessä taidekokoelmaansa.

Kokoelmaan kuuluu teoksia taiteilijoilta Einar Jolin, Isaac Grünewald, Gösta Adrian-Nilsson (Gan), Nils Dardel, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Alwar Cawén, Marcus Collin, Gösta Diehl, Antti Favén, Ragnar Ekelund, Iwar Donner.

Riikinruotsalainen Jolin opiskeli Pariisissa ja hän oli muun muassa Henri Matissen oppilaana. Niin ikään riikinruotsalainen Dardel päätyi Pariisin kautta Amerikkaan.

Bjerne vietti iloista elämää Pariisissa ennen naimisiinmenoaan ja sen jälkeenkin hän olskeli pitkiä aikoja Keski-Euroopassa. Forsström luonnehtii Bjerneä moderniksi feministiksi.
Loviisassa Bjerne herätti ihmetystä 1950-luvulla.
– Varokaa, tuo nainen on oikea noita, Forsström kertoi nuorten huutaneen.

Villa Biaudet toimii nykyisin kirjailijakotina. Sen ensimmäinen stipendiaatti muutti Myllyharjun kupeessa sijaitsevaan taloon 1972. Ensimmäiset asukkaat olivat Bengt Ahlfors ja Ritva Siikala. Tällä hetkellä talossa asuvat kirjailija Bosse Hellsten ja kuvataiteilija Pia Sirén.

Näyttelyyn liittyy myös seminaari, jonka pitää taiteilija ja graafinen suunnittelija Lars Fuhre. Hän on erikoistunut Ulla Bjernen elämään ja tuotantoon. Seminaari pidetään 16. helmikuuta kello 14 Almintalossa.

Näyttelykokonaisuus on avoinna 8.2.–27.4. tiistaista lauantaihin kello 12–17.