Face – ankeuttajain sontaluukku

Loviisan Sanomien Facebook-ryhmä on edelleen Loviisan seudun laajin ja aktiivisin sosiaalisen median foorumi, jossa oli vuoden 2019 alkaessa yhteensä 7916 jäseneksi liittynyttä. Uusia jäseniä liittyi viime vuonna 1223. LS:n ryhmän jäsenistä noin 58,5 prosenttia on naisia ja 41,5 prosenttia miehiä. Vain 13-24 -vuotiaiden ikäluokassa on miehiä enemmän kuin naisia. Jäsenten lisäksi ryhmän sisältöjä kävi lukemassa kymmeniätuhansia viikkokävijöitä. Facebookin aktiiviseksi luokittelemia jäseniä oli viime vuoden lopulla 5349.

Esimerkiksi paikallisnaapurin Nya Östiksen ryhmässä oli eilen 3233 jäsentä. Lovarista ja Nya Östiksestä poiketen muut lähialueen mediat ovat perustaneet Facebookiin ryhmien asemesta sivustoja, joissa vain ylläpitäjä voi avata keskusteluja ja linkittää sisältöjä. Uusimaan sivulla oli eilen 6245 seuraajaa, Itäväylällä 5422, Östnylandilla 5235 ja Yle Östnylandilla 4690 seuraajaa.

LS:n Facebook-ryhmässä keskustelut lainehtivat äärestä laitaan. Selkeästi suurin osa keskusteluista on asiallista, kiinnostavaa, hyödyllistä ja hauskaa seurattavaa. Moniin ryhmän keskusteluihin ilmestyy kuitenkin yleensä jossain vaiheessa yksi tai useampia ryhmän jäseniä, jotka lähes poikkeuksetta kirjoittavat keskusteluketjuun kommenttinsa, joka on joko sekava, typerä, rasittava, epäystävällinen, epämiellyttävä, pilkallinen, ylimielinen, alatyylinen tai jotenkin muuten vastenmielinen, mutta ei silti Facebook-ryhmän sääntöjä saati lakeja rikkova.

Näistä ankeuttavista kommenteista tehdään usein ilmiantoja, ja pyydetään erottamaan niiden kirjoittajat ryhmästä. Onkin aiheellista kysyä, onko LS:n Facebook-ryhmässä muiden ryhmän jäsenten siedettävä typeriä, epä-älyllisiä, kiroilevia, rasittavia tai muuten vastenmielisiä jäseniä ja heidän toistuvia kommenttejaan. Palstan sääntöjä rikkovia, vihapuhetta levittäviä ja selkeän epäasiallisesti käyttäytyviä jäseniä on erotettu useita ja erotetaan jatkossakin, mutta niin sanottuja rajatapauksia on useita. Erottamista ei tehdä kovin herkästi.

Esimerkiksi istuvaa hallitusta, sen ministereitä ja politiikkaa sekä muitakin vallankäyttäjiä saa ja pitääkin halutessaan kritisoida kovinkin sanoin, mutta onhan se vastenmielistä luettavaa, jos lähes joka toinen sana on kirosana. Vaikka itse asiasta olisikin samaa mieltä, niin alatyyliä pursuavaa tekstiä on rasittavaa lukea. Kirjoittajasta ja sanavarastosta kertoo paljastavan paljon, jos ikävä asia on aina ”perseestä” tai vastakkainen mielipide aina ”paskapuhetta” tai vasta-argumentin esittäjää neuvotaan menemään ”hevonvitunkuuseen”. Rumaa kieltä käyttävien takia monesta someryhmästä on tullut sananvapauden sontaluukkuja. Törkeästä kielenkäytöstä on tullut joillekin uusi vakio.

Laajan Facebook -ryhmän hyvä puoli on se, että näkee miten eri tavalla ihmiset voivatkaan ajatella. Jokainen valitsee yleensä ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa viihtyy ja joiden ajatukset kulkevat samaa rataa, tai jos eivät, niin keskustelu voi olla kiivasta, mutta pysyy silti asiassa. Faceryhmässä äänen saavat sellaisetkin, joiden kanssa ei valitsisi viettää aikaansa, mutta toisaalta on hyvä nähdä miten samoista asioista voidaan ajatella aivan eri tavalla ja miten kummallisia ajatuksia ihmisillä onkaan.

”Paljolti sosiaalisen median myötä sananvapaus on tällä hetkellä maailmalla ja Loviisassakin laajempi kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan näyttää siltä, että sananvapauden kunnioitus on paikoin alhaisempi kuin koskaan.”

Oma lukunsa ryhmässä ovat tämän ajan politrukit, jotka uupumatta kirjoittavat, poimivat ja linkittävät somen eri palstoille esimerkiksi Vihreitä, Persuja, Rkp:tä, Kokoomusta tai muita kilpailevia puolueita ja puolueen toimijoita pilkkaavia sisältöjä. Se toki on sallittua, ellei se täytä spämmäämisen tunnusmerkkejä.

Englantilainen kirjailija Evelyn Beatrice Hall lausui vuonna 1906 kuolemattoman kommenttinsa; ”En yhdy siihen mitä sanotte, mutta taistelen viimeiseen asti sen puolesta, että voitte sen sanoa.” Se on ollut myös monen sananvapaustaistelijan mottona. Sosiaalisessa mediassa siihen on syytä lisätä varaus, ”mutta ei millä sanavalinnoilla tahansa”.

Hyviä käytöstapoja on silti työlästä somessa tyrkyttää saati vaatia, jos kirjoittajalla ei ole niihin luontaista taipumusta eikä edes pyrkimystä. Yllättävän monilta näyttää puuttuvan ymmärrys esimerkiksi LS:n Facebook-ryhmän laajuudesta. Myötähäpeää herättävää tekstiä saatetaan örveltää ja intiimiasioita paljastaa tajuamatta, että niitä saattavat silmäillä tuhannet katsojat. Itsensä nolaaminen ei silti yleensä riko palstan sääntöjä.

Myöskään esimerkiksi huono ilmaisukyky, heikko suomen- tai ruotsinkielen taito, ymmärtämättömyys, sivistymättömyys, epäkohteliaisuus tai muut vastaavat puutteet ja epäkohdat eivät silti sellaisenaan ole ryhmästä erottamisen perusteita, vaikkei eri ryhmien jäsenyys olekaan kenenkään subjektiivinen oikeus.

Paljolti sosiaalisen median myötä sananvapaus on tällä hetkellä maailmalla ja Loviisassakin laajempi kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan näyttää siltä, että sananvapauden kunnioitus on paikoin alhaisempi kuin koskaan. Se, että some on demokratian ja läpinäkyvyyden näkökulmasta tullut tarpeeseen, ei silti oikeuta käymään siellä vain tarpeillaan. Turhan monille somesta on tullut sananvapauden sontaluukku.