EU-säädös tuo lisäsuojaa väärinkäytösten ilmiantajille

EU:n tiistaina hyväksymät uudet säännöt tarjoavat paremman suojan väärinkäytösten ilmiantajille, jotka ovat työympäristössään saaneet tietoa laittomasta tai harmillisesta toiminnasta. Säädös tuo turvaa esimerkiksi mahdollisten ydinturvapuutteiden ja -laiminlyöntien sekä rahanpesun ilmiantajille.

LOVIISA Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät tiistaina uudet EU:n laajuiset säännöt väärinkäytösten ilmiantajien suojelemiseksi. Päätös syntyi äänin 591 puolesta, 29 vastaan, 33 tyhjää. Säännöt kattavat useammat alat, kuten julkiset hankinnat, rahoituspalvelut, rahanpesun, tuote- ja liikenneturvallisuuden, ydinvoimaturvallisuuden, kansanterveyden, kuluttajansuojan ja tietosuojan.

Uusilla säännöillä taataan, että tiedot laittomuuksista voi ilmoittaa joko organisaation sisäisesti tai suoraan kansallisille viranomaisille tai vastaavalle EU-instituutiolle tai -virastolle. Näin voidaan varmistua väärinkäytösten ilmiantajien turvallisuudesta ja siitä, että tieto säilyy luottamuksellisena.

Myös julkisesti väärinkäytöksen ilmoittanutta ilmiantajaa suojellaan tilanteissa, joissa ilmoitus väärinkäytöksestä sovittuja ilmoituskanavia pitkin ei johda asianmukaisiin toimiin, tai ilmiantaja uskoo yhteiskunnan edun olevan välittömässä vaarassa tai vastatoimien vaaraan. Mediassa ilmiantaja pääsee yleensä myös lähdesuojan piiriin, jonka perusteella toimittajan ei tarvitse esimerkiksi poliisikuulusteluissa paljastaa tietolähteitään.

Uusissa säännöissä kielletään kostotoimet ja suojataan väärinkäytösten ilmiantajia kostotoimilta, kuten erottamiselta, alentamiselta tai pelottelulta. Lisäksi säännöillä suojataan myös väärinkäytösten ilmiantajien avustajia kuten työkavereita tai sukulaisia.
Jäsenmaiden pitää varmistaa, että väärinkäytösten ilmiantajille on tarjolla ilmaiseksi kattavaa ja riippumatonta tietoa, neuvoja menettelyistä sekä apua oikeudellisiin menettelyihin. Lisäksi ilmiantajilla tulisi oikeudellisten menettelyjen aikana olla mahdollisuus saada taloudellista ja psykologista apua, mikäli he kokevat sen tarpeelliseksi.

Euroopan neuvoston pitää hyväksyä uudet säännöt. Sen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä. Viimeaikaiset skandaalit LuxLeaks-tapauksesta Panaman papereihin ovat osoittaneet väärinkäytösten ilmiantajien paljastuksien merkityksen, kun pyritään estämään yhteiskunnalle haitallisia EU-lain rikkomuksia.

Tällä hetkellä kymmenen EU-maata (Ranska, Unkari, Irlanti, Italia, Liettua, Malta, Alankomaat, Slovakia, Ruotsi ja Britannia) tarjoavat kattavan oikeusturvan väärinkäytösten ilmiantajille. Muissa EU-maissa suojellaan vain tiettyjä työntekijäryhmiä tai tiettyjen alojen työntekijöitä.