Tukia tarvitaan. Loviisassa on koko maan keskiarvoa enemmän erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevia päiväkotilapsia ja koululaisia. Kuva Auli Henriksson
Erityispäivähoidon piirissä olevat lapset ovat lisääntyneet Loviisassa. Myös peruskouluikäisissä oppilaissa on koko maan keskiarvoa enemmän erityistä tukea tarvitsevia. Kasvua selittää osin riskitekijöiden parempi tunnistaminen varhaiskasvatuksessa.

LOVIISA Erityispäivähoidon piirissä olevat lapset ovat lisääntyneet Loviisassa viime vuosien aikana. Eniten lisääntyi niiden lasten määrä, joilla on puheen ja kielenkehityksen vaikeuksia. Myös itsesäätelytaitojen vaikeudet ovat merkittävästi lisääntyneet. Erityispäivähoidon tuen piirissä olevia lapsia oli Loviisassa 172 vuonna 2015. Vuonna 2010 heitä oli 76.

Diagnosoituja lapsia oli vuonna 2015 Loviisassa kaikkiaan 35. Vuonna 2010 diagnosoituja lapsia oli 19. Diagnosoiduilla lapsilla oli eniten puheen- ja kielenkehityksen vaikeuksia. Puheen- ja kielenkehityksen vaikeuksista diagnoosin saaneita lapsia oli päivähoidon piirissä viisi lasta vuonna 2010 ja 21 lasta vuonna 2015.

Diagnoosin omaavien lasten lisäksi on kasvanut myös niiden lasten määrä, joilla on muu asiantuntijan lausunto. Heitä oli 38 vuonna 2015 ja 12 vuonna 2010. Eniten lausuntoja oli puheen ja kielenkehityksen vaikeuksissa sekä itsesäätelytaitojen vaikeuksissa.

Palvelut alkoivat 2010

Kiertävät erityislastentarhanopettajat aloittivat toimintansa kuntaliitosten jälkeen uudessa Loviisassa. Sitä ennen erityispalveluja ei ollut tarjolla ja niiden kehittäminen aloitettiin tuolloin. Kiertävät erityislastentarhan opettajat antavat vanhemmille sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle tietoa, ohjausta sekä tukea lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa ja erityisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Vuosien 2010-2015 välistä kasvua selittää osittain tuen tarpeen tunnistamisen ja jatkotutkimuksiin ohjautumisen toteutuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osittain kasvuun on vaikuttanut myös uusien palvelujen lisääntyminen ja sen kautta asioiden etenemisen helpottuminen, sanoo Loviisan varhaiskasvatuspäällikkö Pia Nyström.

Aktiivinen rooli

Nyström katsoo kasvun kertovan myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien aktiivisemmasta roolista ja rohkeudesta ottaa huolenaiheet puheeksi.
– Varhaiskasvatuksen hyvä perusosaaminen on vahvistunut ja lapsen kasvun sekä kehityksen riskitekijät tunnistetaan. Myös monialainen yhteistyö on toiminut luontevasti ja tukee henkilökunnan havaintoja, hän lisää.

Sanottua
Osittain kasvuun on vaikuttanut myös uusien palvelujen lisääntyminen ja sen kautta asioiden etenemisen helpottuminen.
Pia Nyström
varhaiskasvatuspäällikkö

Päiväkotien arjessa erityistä tukea saavien lasten suuri määrä näkyy monin tavoin. Nyström ja erityislastentarhanopettaja Tarja Tuominen kertovat varhaiskasvatuksessa kiinnitetyn enemmän huomiota ympäristön ja toiminnan mukauttamiseen lasten tarpeisiin sopivaksi.
– Tämä tarkoittaa työvuorojen suunnittelua, työnjaon miettimistä, tilojen järjestämistä ja käyttämistä lasten sekä toimintojen mukaan. Toiminnassa huomioidaan myös lasta tukevien toimintatapojen käyttämistä suunnitelmallisesti. Kiinnitetään huomiota lasten keskinäiseen sekä lasten ja kasvattajien väliseen hyvään vuorovaikutukseen, lapsen oman toiminnan ohjaukseen, kehityksen tukemiseen sekä aikuisten johdonmukaisuuteen ja sitoutumiseen yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja menetelmiin, Tuominen listaa.

Kumpikin näkee, että Loviisassa ryhmäkoot päiväkodeissa ovat maltilliset.
– Ryhmäkoot pyritään pitämään riittävän pieninä, jos erityistä tukea tarvitsevia lapsia on useampia. Ryhmälle voidaan myöntää myös resurssipäivähoitajan tuki. Loviisassa on käytössä sivistyslautakunnan hyväksymät rakenteelliset tukitoimet, jotka mahdollistavat tämän, Nyström mainitsee.
Loviisassa erityispäivähoito on osa varhaiskasvatusta ja tukea annetaan siinä päivähoitopaikassa, jossa lapsi on. Tavoitteena on varmistaa varhainen ja erityinen tuki jokaiselle sellaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle, joka sitä tarvitsee. Loviisassa on kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Tuomisen lisäksi ruotsinkielisellä puolella Camilla Nordström. Valtakunnallisesti verrattuna kaksi työntekijää on varsin riittävä määrä Loviisan kokoisessa paikassa.
– Loviisan haasteet ovat muun muassa pitkät välimatkat yksiköiden välillä ja se, että samassa yksikössä voi olla lapsia molemmista kieliryhmistä, Tuominen huomauttaa.

Havainnosta diagnoosiin

Erityisen tuen tarpeen havaitseminen vaihtelee. Joskus tuen tarve on niin selvä, että se alkaa jo ennen varhaiskasvatuksen aloittamista.
– Mikäli lapsen erityisen tuen tarve on selvillä jo lapselle hoitopaikkaa haettaessa, huoltajien on tärkeä informoida tästä jo hakuvaiheessa. Näin lapselle voidaan varmistaa hänen tarvitsemansa tuki heti varhaiskasvatuksen alkaessa, Nyström muistuttaa.

Diagnoosin saaminen lapselle voi olla pitkä ja aikaa vievä prosessi.
– Loviisan varhaiskasvatuksessa on tehty huolen polku, joka toimii ohjenuorana siinä, miten prosessissa edetään yhteistyössä huoltajien kansa. Resurssit määräytyvät lapsen tarpeiden mukaisesti ja yhteistyössä lasta kuntouttavien toimijoiden kanssa, selventää Nyström.

Omaa seurantaa

Diagnoosin tai asiantuntijalausunnon lisäksi lapsia on päivähoidon niin sanotussa omassa seurannassa. Tällaisia lapsia oli 79 vuonna 2015 ja 41 lasta vuonna 2010. Oma seuranta tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksessa havainnoidaan, arvioidaan ja keskustellaan huoltajan kanssa heränneestä huolesta. Erityislastentarhanopettajaa konsultoidaan, järjestetään tukitoimia päiväkodissa ja seurataan, miten tukitoimet ovat vaikuttaneet lapsen kehitykseen.

Näkyy koulussakin

Loviisan perusopetusikäisistä oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea koulunkäyntiinsä suomalaista keskivertoa useampi oppilas. Erityistä tukea saavien oppilaiden osuus on noussut viime vuosien aikana. Luvuissa ovat mukana suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat. Loviisassa oli tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia viime vuonna 21 prosenttia koko perusopetuksen oppilasmäärästä. Koko maan vastaava luku oli 16,5 prosenttia.

Jokaiselle oppilaalle annettava yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta, ja sen tehtävä on tukea oppilasta tavoitteiden saavuttamisessa. Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tarvita useampaa tuen muotoa. Erityistä tukea varten tarvitaan hallintopäätös.

Erityistä tukea saa, jos tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä.
Loviisan sivistysjohtaja Thomas Grönholm sanoo, että jo vanhojen kuntien aikana Loviisan seudulla oli maan keskiarvoa enemmän erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita. Hän toteaa, ettei korkeille prosenteille löydy yhtä selittävää syytä, mutta sosioekonominen tausta voi vaikuttaa. Loviisassa on esimerkiksi yleinen koulutustaso koko maata alhaisempi.

Grönholm muistuttaa, että korkeat luvut voidaan lukea myös positiivisina ja nähdä, että Loviisassa on onnistuttu löytämään erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret ja pystytään näin tarjoamaan apua.

Kouluissa erityistä tukea tarvitsevien korkea määrä näkyy pienryhmien korkeassa määrässä ja sitä kautta myös kustannuksissa. Loviisassa on koko maan keskiarvoa suuremmat oppilaskohtaiset kustannukset. Jokaisessa

Loviisan koulussa on myös vähintään yksi koulunkäynninohjaaja koulun koosta riippumatta. Grönholm uskoo, että yleisopetuksessa on kyetty säilyttämään korkea laatu huolimatta erityisen tuen tarvitsijoiden suuresta määrästä.
– Ryhmäkoot Loviisassa ovat pieniä. Meillä on poikkeuksellista, jos ryhmän koko olisi yli 25. Porvoossa ja Sipoossa keskimääräinen ryhmäkoko on 20-25 oppilasta, Loviisassa yläkoulujen osalta noin 15-16 ja alakouluissa vielä alhaisempi, koska meillä on esimerkiksi 14 oppilaan koulu. Nämä ovat arvovalintoja, joita loviisalaispäättäjät ovat tehneet.

Loviisassa on kehitetty varhaisen tuen palveluita viimeisten vuosien aikana. Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat muun muassa neuvolan perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu sekä lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut. Grönholm arvioi satsaamisen näkyvän tilanteen helpottumisena kouluissa jo nyt, vaikka vielä on paljon tehtävää.
– Yhdessä tekemisen prosessit on kuvattu ja kaikki tietävät keneen ollaan tarvittaessa yhteydessä. Olemme menneet suurin askelin eteenpäin lasten ja nuorten eduksi, hän luonnehtii.