Alpakka sopii tunteiden tulkiksi

Hulda näytti tunteensa. Valokuvaaminen aiheutti kielen näyttämisen. No, ehkä osasyynä oli myös hyvä ruoka, jota oli hetki sitten nautittu. Kuva Mika Mykkänen
Alpakkakurssilla otetaan kontaktia, mutta ei välttämättä keskitytä alpakoiden hoitoon.

PAAVALINKYLÄ Kukko kiekaisee. Taustalta kuuluu vaimeaa kotkotusta. Piharakennuksen ikkunoiden takana palaa kellertävä valo. Pöydän ääressä kolme naista kirjoittaa paperille sanoja. Paperiin on väritelty erivärisiä kehiä.

Käynnissä on vuonna 2013 perustetun Villitarhan Aikuisten alpakkakerho. Nimi hämää, sillä kurssi keskittyy alpakoiden hoidon sijaan ihmisen hoitoon.
Villitarhan yrittäjä ja eläinavusteinen valmentaja Katriina Mähönen kertoo, että kaksi tuntia kestävien tapaamisten aikana opitaan teoriaa ja käytäntöä alpakoista ja tehdään aisti-, tunne- ja luontoharjoituksia. Käynnissä on kolmas kerta kuudesta.

Alpakkakerho ei ole kuitenkaan eläinterapiakurssi, vaikka eläimet siihen liittyvätkin. Tavoitteena on oppia uusia asioita eläimistä ja itsestä sekä suhtautumistavoista, tunteista ja ajattelusta.

Teorian lisäksi kokeminen liittyy olennaisesti tapaamisiin.
– Ajatus on, että menemme ulos, olemme siellä ja olemme eläinten kanssa. Sen jälkeen tulemme sisälle ja käymme läpi mitä käsiteltävänä olevasta aiheesta on selvitetty.

Stressiä pohdittiin

Sunnuntaina yhtenä pohdinnan aiheena olivat stressitilanteet.
Mähönen johdattaa osallistujia kohti stressinhallintaa mukavalla tavalla.
– Ottakaa tästä palat suklaata suuhun, mutta älkää puraisko, hän kehottaa.

Suklaa sulaa hiljalleen kielen päällä. Hän pyytää pohtimaan hiljaa mielessä mitä tuntemuksia sulava suklaa suussa aiheuttaa.
Lopulta suklaan maistelu paljastuu yhdeksi tavaksi laskea omia stressitasojaan.

Hän paljastaa toisenkin kikan. Se on aina mukana. Kyseessä on omien käsien tutkiskelu.
– Katsotte, että minulla on viisi sormea ja valitset niistä yhden. Tarkastelet kuinka monta eri värisävyä sormessa on. Sormien tarkastelu vähentää niin ikään stressiä. Kikka voi auttaa esimerkiksi työpalaverissa, jossa stressitasot voivat nousta monestakin syystä.

Eläinten kautta ihmisyyteen

Loviisalainen Kirsi Vesala-Riekkinen on kurssilla useammassa roolissa. Hän on mukana oman työn, kiinnostuksen ja tietysti myös itsensä takia.
– Tutkimme kurssilla eläimien kautta ihmisyyttä. Tässä ovat sulassa sovussa keskenään psykiatria, psykologia ja eläimet.

Kontaktia. Alpakkakurssille osallistuva Katja Lehkonen ottaa kontaktia ja Kirsi Vesala-Riekkinen seuraa. Kuva Mika Mykkänen

Hän omaa psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ja työskentelee Valkon hoitokodissa.
– Kun suoritin tutkinnon, niin minua alkoivat kiinnostaa eläinavusteiset menetelmät ja toiminta.

Kulta-Ajan Kodit -konserniin kuuluva hoitokoti on Green Care Finland -palveluntuottaja, kuten muutkin konsernin yksiköt. Valkon kartanolla ja hoitokodilla on ollut esimerkiksi kesäkanoja, joita asukkaat ovat voineet hoitaa.

– Imen vaikutteita ja opin käytäntöjä Katriinalta, joita voin käyttää omassa hoitotyössä.
Vesala-Riekkinen sanoo, että alpakka eläimenä ja niiden käyttäytyminen kiinnostavat ylipäätään.

Hän sanoo, että oli onnenpotku, että lähellä oli mahdollisuus tutustua niihin, vaikka alpakoiden kohtaaminen jännittikin aluksi.
Muutaman kerran jälkeen suhde eläimiin on jo kehittynyt parempaan suuntaan.
– Huomasin, että sekä minä että alpakat olimme jo rennompia tuolla aitauksessa.

Muitakin hyötyjä on tullut.
– Kaupan päälle saan lisää itsetuntemusta ja tunne-elämän valmennusta, niitähän ei koskaan voi elämässä olla liikaa, hän toteaa.

Eläimien rooli on olla

Villitarhassa eläimet ja luonto ovat isossa roolissa. Alpakoiden lisäksi räätälöitäviä green care -palveluja tarjoavalla tilalla on kanoja, kyyhkyjä, viiriäisiä sekä kesäisin vehreä puutarha.

– Idea on, että täällä on eläimiä, joiden rooli on se, että ne ovat olemassa. Ne ovat osa ympäristöä, Mähönen sanoo.

Tutkimuksissa on todettu, että jo pelkkä eläimen läsnäolo voi saada aikaan ihmisessä rauhoittavia vaikutuksia. Eläimen kosketus ja läheisyys tuovat lohtua ja tukea.

Villitarhassa tätä voidaan hyödyntää monin tavoin.
Mähönen kertoo vuokraavansa tilaa muidenkin käyttöön.

– Täällä on pidetty työnohjauksia eli työnohjaaja tulee tänne oman ryhmänsä kanssa.
– Riippuen halusta ja tarpeesta muuhun toimintaan voidaan aina yhdistää eläimet.

Lisäksi hän tekee yhteistyötä toiminta- ja psykoterapeuttien kanssa.

Eläimen kanssa työskenneltäessä on mahdollista saada esille sellaista tietoa tunteista, jolle ei vielä välttämättä ole sanallista ilmaisua.
Eläimen reagoidessa erilaiset henkilökohtaiset kipupisteet voidaan ottaa tietoisen työstämisen pariin.