Jo toukokuussa alkaneet lämpimät säät ovat lämmittäneet myös vesistöt ja viimeistään juhannuksena monen tekee mieli uimaan. Varoitukset sinilevistä ja muista epäpuhtauksista mietityttävät kuitenkin monia – mistä tietää onko vesi puhdasta?

LOVIISA Poikkeuksellisen lämmin alkukesä on paikoin aikaistanut sinileväkukintoja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä, mutta Kaakkois-Suomessa tilanne on toistaiseksi rauhallinen.

Merialueilta sinilevähavaintoja ei ollut lainkaan kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla. 18.6. tehdyssä mittauksessa Valkon uimarannalla oli vähäisiä määriä sinilevää. Loviisan seudun rantavesiä valvoo Porvoon ympäristöterveydenhuolto.

– Yleisiltä uimarannoilta tutkitaan bakteerit kerran kuussa, ja sen lisäksi havainnoidaan pintavesiä. Jos poikkeavaa löytyy, siitä tiedotetaan uimarantojen ilmoitustauluilla, sanoo Maija Lehtomäki Loviisan ympäristönsuojelusta.

Lehtomäen mukaan ei ole pelkoa, ettei haitallisia bakteereja havaittaisi ajoissa.

– Vaikka varsinaisia mittauksia tehdään kerran kuussa, meille tulee kyllä nopeasti

ilmoituksia jos poikkeavia havaintoja tehdään.

Lehtomäen mukaan sinilevää eli syanobakteereja ei myöskään tarvitse varsinaisesti pelätä, eikä paikallisen esiintymän määrä ole suorassa yhteydessä veden ravinnepitoisuuteen.

Myöskään kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä.

– Vesissähän on luonnostaan sinilevää, mutta tuulten ja muiden tekijöiden vaikutuksesta sitä kasautuu aika ajoin tietyille alueille. Kun sitä on runsaasti vesi näyttää lähinnä hernekeitolta, eikä kukaan siihen edes halua uimaan. Sinilevä ei myöskään ole varsinaisesti vaarallista kuin nieltynä, jonka vuoksi lapsia ja eläimiä ei pidä päästää sinileväiseen veteen, Lehtomäki sanoo.

Tietoa veden laadusta Loviisan kaupungin ylläpitämiltä uimarannoilta ja -paikoilta löytyy Porvoon ympäristöterveydenhuollon sivuilta. Sinilevän esiintymistä on vaikea ennustaa ja tilanne voi muuttua nopeasti.

Puhdaskin vesi voi olla sakeaa

Loviisan seudun vesistöillä on tyypillisesti savipitoinen pohja, joka sakeuttaa ja värjää veden. Tämän vuoksi veden puhtautta voi olla vaikea arvioida silmämääräisesti.

– Kun vesi on kirkasta, siinä ei käytännössä voi olla juurikaan ravinteita. Veden sakeus ei kuitenkaan aina kerro uimakelpoisuudesta. Esimerkiksi peltojen keskellä kulkevaan jokeen kulkeutuu maa-ainesta, joka sakeuttaa veden. Kun vesistö on lisäksi matala ja siinä on savipitoinen pohja, vesi ei voi olla kirkasta, Lehtomäki sanoo.

Myös Koskenkylän joen veden laatua seurataan säännöllisesti.

– Vedestä tutkitaan muun muassa happipitoisuus, ph-arvo,ravinnepitoisuus, bakteerit ja sähkönjohtavuus, joka kertoo mahdollisesta jätevesikuormituksesta, Kertoo Jaana Marttila ELY-keskuksesta.

ELY-keskus suorittaa mittaukset Koskenkylässä lähellä Koskenkylän uimarantaa. Joen yläjuoksulla ja puhdistamojen läheisyydessä veden laatua seuraa Ramboll.

– Puhdistamoiden purkuvesien mukana veteen tulee muun muassa fosforia, typpeä ja myös suolistoperäisiä bakteereja jos puhdistamolla ei ole hygienisointia. Pitää kuitenkin muistaa, että maatalouden päästöt kuormittavat vettä huomattavasti enemmän kuin jätevedenpuhdistamot. Aivan purkuputkien läheisyydessä ei kuitenkaan välttämättä kannata uida, sanoo ylitarkastaja Sara Poijärvi.

Koskenkylän vedenpuhdistamon toiminta loppuu kesän aikana, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan vesi on täyttänyt uimakelpoisuusvaatimukset myös puhdistamon ollessa toiminnassa.

Vaikkei Koskenkylän joen kuormittuneisuutta käy kieltäminen, Jaana Marttila uskaltautuisi kyllä huoletta uimaan siinä. Myös kalasaaliin voi Marttilan mukaan syödä.

– En minä sitä vettä joisi, mutta kyllä siinä uida voi ja kalat voi syödä.

Oman mökkirantansa veden voi itsekin tutkituttaa.

– Ympäristönsuojeluhan tutkii vedestä vain bakteeripitoisuudet, joten lisätietoa halutessaan voi itse ottaa avovedestä näytteen steriiliin purkkiin ja toimittaa sen ohjeiden mukaan tutkittavaksi, Lehtomäki neuvoo.

Näin tunnistat sinilevän
  • Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä vihertävinä hiukkasina.
  • Tyynellä säällä runsas leväesiintymä muodostaa veden pinnalle vihreän kalvon.
  • Jos levä hajoaa koskettaessa hiukkasiksi, kyseessä on sinilevä.
  • Veden voi testata ottamalla sitä purkkiin tai lasiin. Jos noin tunnin kuluessa pintaan nousee vihreitä hiukkasia, vedessä on sinilevää.
  • Kun vedessä on sinilevää
  • Sinilevän syanobakterrit voivat aiheuttaa muun muassa ihottumaa, pahoinvointia, silmä- ja korvatulehduksia ja flunssan kaltaisia oireita.
  • Vettä ei saa käyttää juoma- eikä löylyvetenä edes keitettyn.
  • Vettä ei suositella käytettävän pesu- tai tiskivetenä.
  • Sinileväalueelta pyydetyn kalan lihaa voi syödä, mutta sisäelinten käyttöä tulee välttää. Kala on myös hyvä pestä huolellisesti.